Tulevat lakimuutokset vuodelle 2024

Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalta ei makseta ansiopäivärahaa.

Tällä hetkellä omavastuuajan pituus on viisi arkipäivää, mikä vastaa kokonaan työttömällä henkilöllä viikkoa. Lakimuutoksen jälkeen omavastuuajan pituus on seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen.

Omavastuuaika ei voi kulua samanaikaisesti mahdollisen karenssin tai taloudellisen etuuden tai lomakorvauksen jaksottamisen kanssa.

Lomakorvausten jaksottaminen tarkoittaa, että jos henkilöllä on kokoaikaisen työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomapäiviä, niistä maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista niin monella päivällä, kuinka monen työpäivän palkkaa maksettu lomakorvaus vastaa. Esimerkiksi yhden kuukauden palkan suuruinen lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella.

Nykyisin lomakorvauksen maksaminen ei vaikuta ansiopäivärahaoikeuden alkamiseen. Lakimuutoksen jälkeen yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön päättyessä maksettu lomakorvaus jaksotetaan, jos työsuhde on päättynyt 1.1.2024 tai sen jälkeen. Osa-aikatyöstä maksettua lomakorvausta ei jaksoteta.

Lomakorvauksen jaksottamista koskeva säädös oli aikaisemmin työttömyysturvalaissa vuoteen 2012 saakka.

Kannattaa huomata, että lomakorvauksen jaksottaminen ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika voi alkaa vasta mahdollisen lomakorvauksen jaksottamisen jälkeen.

Hallitus on esittänyt kansaneläkeindeksin jäädyttämistä vuosille 2024-2027. Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen tarkoittaa, että etuudet eivät nouse kuluttajahintojen nousun myötä. Leikkauksen merkitys on riippuvainen siitä, kuinka paljon hinnat nousevat. Vuonna 2022 kansaneläkeindeksi nousi kuluttajahintojen myötä yhteensä 8 %. Ansiosidonnaisen päivärahan kohdalla indeksin jäädytyksen vaikutus riippuu osin myös palkasta, sillä indeksikorotus vaikuttaa päivärahan laskukaavaan usealla eri tavalla. Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen vaikuttaa ansiosidonnaisen tasoon kaikkien etuudensaajien kohdalla, sillä lakimuutoksen myötä ansiopäivärahaan ei tehdä indeksikorotusta vuodenvaihteessa.

Kansaneläkeindeksin jäädyttämistä koskeva hallituksen esitys on annettu 12.10.2023.

Hallitus on esittänyt työttömyysturvan lapsikorotusten poistamista. Nykyään lapsikorotusta maksetaan enintään kolmesta huollettavasta, alle 18-vuotiaasta lapsesta. Lapsikorotuksen suuruus on vuonna 2023 yhdestä lapsesta 7,01 euroa päivässä, kahdesta lapsesta 10,29 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 13,29 euroa päivässä.

Työttömyysturvan lapsikorotukseen tehtiin vuodelle 2023 indeksikorotuksen lisäksi ylimääräinen korotus, joka on voimassa vuoden 2023 loppuun. Tästä seuraa, että lapsikorotuksen määrä laskee 1.1.2024 lukien.

Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esittämän lapsikorotusten lakkauttamisen, lapsikorotusta ei makseta enää ollenkaan ansiopäivärahaan, jota maksetaan päivästä 1.4.2024 lukien.

Suojaosa tarkoittaa työtuloa, jonka voi tienata ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahan määrään. Työtulo huomioidaan ansiopäivärahassa silloin, kun työstä ansaittu palkka tai palkkio maksetaan.

Nykyisin ansiopäivärahan saaja voi ansaita kuukauden hakujaksolla 300 euroa tai 4 kalenteriviikon hakujaksolla 279 euroa ilman, että saatu palkka tai yritystulo vaikuttaa jaksolta maksettavan päivärahan suuruuteen. Puolet suojaosan ylittävästä palkasta sovitellaan hakujakson päivärahaan, eli vähentää hakujaksolta maksettavan päivärahan määrää. Suojaosan tarkoituksena on ollut kannustaa työttömiä tekemään pieniäkin työkeikkoja.

Lakimuutoksen myötä puolet hakujaksolla maksetusta palkasta vaikuttaa ansiopäivärahan määrään. Esimerkki: Jos hakujaksolla osa-aikatyöstä saatu palkka on 400 euroa, siitä puolet, eli 200 euroa, sovitellaan kyseisen hakujakson päivärahaan.

Suojaosan poistaminen koskee sellaista ansiopäivärahan hakujaksoa, joka alkaa 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö (TYJ) on laatinut lakimuutoslaskurin, jonka avulla voi itse arvioida sovitellun ansiopäivärahan määrää osittaisen työskentelyn ajalta suojaosan poiston jälkeen.

Hallitusohjelmassa on sovittu vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttamisesta. Vuorotteluvapaa tarkoittaa sitä, että pitkän työuran omaava henkilö jää työstä vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi ja työnantaja palkkaa samalle ajalle työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaan ajalta ei makseta palkkaa, vaan vuorottelukorvausta.

Vuorotteluvapaata käytti vuonna 2022 koko Suomessa kaikkiaan 5 300 henkilöä. Vastaava määrä työttömiä työnhakijoita työllistyi vuorotteluvapaajärjestelmän kautta. Vuorotteluvapaajärjestelmään tehtiin merkittäviä tiukennuksia vuosina 2014 ja 2016. Nämä tiukennukset vähensivät vuorotteluvapaan käyttöä 75 %.

Vuorotteluvapaajärjestelmä on tarkoitus lakkauttaa 1.8.2024 alkaen. Tiedotamme asiasta lisää, kun tarkempia tietoja on saatavilla.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että ansiopäivärahan tasoa porrastetaan nykytasosta siten, että

• 8 työttömyysviikon (n. 2 kk) jälkeen päivärahan suuruus laskee 80 % tasolle alkuperäisestä ja
• 34 työttömyysviikon (n. 8 kk) jälkeen päivärahan suuruus laskee 75 % tasolle alkuperäisestä, täydestä päivärahasta.

Nykyisin työttömyysturvassa ei ole porrastusta, vaan ansiopäiväraha pysyy samansuuruisena koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan.

Tiedotamme asiasta lisää lakimuutostyön edettyä. Tällä hetkellä asiaa koskeva lakimuutosesitys on valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä.

Hallitusohjelmassa sovittiin, että palkkatukityö ei jatkossa enää kerrytä työssäoloehtoa. Tällä hetkellä palkkatukityöstä 75 % kerryttää työssäoloehtoa ja 25 % pidentää työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa.

Lisäksi tällä hetkellä on voimassa ikääntyneitä koskeva poikkeussäännös: Jos palkkatuettu työ on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella, työssäoloehtoon luetaan kaikki työssäoloehdon täyttävät kalenteriviikot kyseisen työsuhteen ajalta.

Tiedotamme asiasta lisää lakimuutostyön edettyä. Tällä hetkellä asiaa koskeva lakimuutosesitys on valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luovutaan. Ikä vaikuttaa nykyisin moneen työttömyysturvan osa-alueeseen:

• 57 vuotta täyttäneet voivat päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan, jonka avulla he voivat täyttää työssäoloehdon.
• 58 vuotta täyttäneet voivat tietyissä tilanteissa saada ansiosidonnaista päivärahaa 500 päivältä 400 päivän sijaan.
• 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso on suojattu. Suoja vaikuttaa silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso lasketaan uudelleen.
• 60 vuotta täyttäneet voivat kerryttää ansiopäivärahan työssäoloehtoa työllistymistä edistävässä palvelussa.
• 55 vuotta täyttäneet voivat tietyissä tilanteissa saada mm. mahdollisuuden koulutukseen ja rahallisen korvauksen (muutosturvaraha). Kyse on 55 vuotta täyttäneiden muutosturvamallista, joka luotiin viime hallituksen aikana työttömyysturvan lisäpäivien, eli ns. työttömyysputken tilalle.

Hallitus ei ole toistaiseksi tiedottanut, koskeeko kirjaus ikäsidonnaisista poikkeuksista luopumisesta kaikkia ikäsidonnaisia poikkeuksia. Tiedotamme asiasta lisää lakimuutostyön edettyä. Tällä hetkellä asiaa koskeva lakimuutosesitys on valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä.

Hallitus on esittänyt, että ansiosidonnaisen päivärahan saamisen edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa pidennetään nykyisestä 26 viikosta (n. 6 kk) 12 kuukauteen (n. 52 viikkoa). Työssäoloehdon pidentämisen myötä myös työttömyyskassan jäsenyysehto pitenee 26 viikosta 52 viikkoon.

Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että jatkossa ansiopäivärahaa voi saada ensimmäisen kerran, kun on työttömyyskassan jäsenyysaikana työskennellyt noin vuoden työssäoloehtoa kerryttävässä työssä. Tällä hetkellä oikeus ansiopäivärahaan voi syntyä noin puolen vuoden jäsenyysaikaisen työskentelyn jälkeen. Työssäoloehdon ei tarvitse täyttyä yhdenjaksoisesti, vaan sen kertymistä tarkastellaan jatkossakin 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä.

Työssäoloehdon pidentäminen koskee myös työssäoloehdon uudelleen täyttymistä esimerkiksi työttömyysaikaisista osa-aikatöistä. Muutoksen jälkeen sekä palkansaajan, että niin kutsutun yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työssäoloehto on yhtä pitkä (52 viikkoa).

Muutoksen voimaantulo

Hallituksen esityksen mukaan pidempää työssäoloehtoa sovelletaan 2.9.2024 alkaen, kun työssäoloehtoon voidaan lukea yksi kokonainen tai puolikas uuden euroistetun mallin mukainen työssäoloehtokuukausi. Ajalta ennen lakimuutoksen voimaantuloa (2.9.2024) kertyneet työssäoloehtoon huomioitavat kalenteriviikot muutetaan työssäoloehtokuukausiksi siten, että

• yhteensä kolme (3) tai neljä (4) työssäoloehtoa kerryttävää kalenteriviikkoa tuottavat yhden työssäoloehtokuukauden, ja
• yhteensä yksi (1) tai kaksi (2) työssäoloehtoa kerryttävää kalenteriviikkoa tuottavat puolikkaan työssäoloehtokuukauden.

Hallitus on esittänyt työssäoloehdon euroistamista. Tämä tarkoittaa, että jatkossa työssäoloehdon kertyminen ei riipu tehtyjen työtuntien määrästä, vaan työssäoloehtoa kertyy työstä maksetun palkan perusteella. Lisäksi työssäoloehdon kertymistä ei tarkastella enää kalenteriviikoittain, vaan työssäoloehtokuukausittain.

Nykyisin ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että työttömyyskassan jäsen on työskennellyt ennen työttömyyttä vähintään 18 tuntia viikossa (opettajat 8 tuntia viikossa) noin puolen vuoden ajan (26 kalenteriviikkoa).

Euroistamisen myötä viikkokohtaisesta työtuntirajasta luovutaan ja työssäoloehdon kertymistä tarkastellaan kalenterikuukauden aikana maksetun bruttopalkan perusteella:

• Jatkossa työssäoloehtoa kertyy sellaiselta kalenterikuukaudelta, jonka aikana maksettu palkka on vähintään 930 euroa.
• Työssäoloehtoa voi kertyä myös puolikkaina työssäoloehtokuukausina, jos työstä saatu palkka on vähintään 465 euroa, mutta alle 930 euroa kuukaudessa.

Jatkossa työssäoloehto täyttyy, kun työttömyyskassan jäsenelle on 28 kuukauden tarkastelujaksolla kertynyt yhteensä vähintään 12 työssäoloehtokuukautta.

Hallituksen esitykseen kirjatun siirtymäsäännöksen mukaan europerusteista työssäoloehtoa sovelletaan palkkaan, joka on sekä ansaittu, että maksettu 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että työttömyyskassoille annetaan mahdollisuus tarjota asiakkailleen työvoimapalveluita. Tällä hetkellä kassat eivät saa tehdä mitään työllisyyden edistämiseksi tai sen tukemiseksi.

Tarkempaa tietoa kirjauksen mahdollisesta merkityksestä ei toistaiseksi ole tarjolla.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus selvittää puoliväliriiheen mennessä universaalin ansiosidonnaisen mallin ja työttömyysturvan keston lineaarimallin suhteessa työssäoloehtoon.

Niin ikään hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus valmistelee puoliväliriiheen mennessä mallin yhdistelmävakuutukseksi parantaakseen niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina.

Edellä mainittujen mallien mahdollisesta sisällöstä ei ole toistaiseksi annettu tietoja julkisuuteen.