Lakimuutokset vuodelle 2024

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa kaavailtiin useita kiristyksiä työttömyysturvaan. Lakimuutosten valmistelu ministeriöissä on edennyt ja hallitus on 12.10.2023 antanut eduskunnalle ensimmäisen esityksensä työttömyysturvalain muuttamisesta. Eduskunta hyväksyi nämä muutokset 15.12.2023.

Lakimuutokset astuvat voimaan vaiheittain vuoden 2024 aikana, joten muutokset on koostettu tähän artikkeliin voimaantulopäivän mukaisessa järjestyksessä.

Jälkimmäinen työttömyysturvalain muuttamista koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnalle 29.2.2024 ja on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Joidenkin hallitusohjelmaan kirjattujen muutosten sisällöstä ei ole vielä tarkempaa tietoa. Lisäksi sellaisten vireillä olevien muutosten osalta, joita ei ole vielä vahvistettu, on mahdollista, että kaikki suunnitellut muutokset eivät välttämättä toteudu sellaisenaan, tai kaavaillussa aikataulussa. Seuraamme tilannetta ja päivitämme tätä artikkelia sitä mukaa, kuin lakimuutosten aikataulu ja yksityiskohdat tarkentuvat. Viimeisin päivitys on tehty 22.5.2024, kun eduskunta hyväksyi vuorotteluvapaan lakkauttamista koskevan hallituksen esityksen.

Artikkelin lopusta löytyy kooste lakimuutoksiin liittyvistä hallituksen esityksistä tai ministeriöiden hankesivuista, sekä hyödyllisiä linkkejä sivustoille, joilta löytyy lisätietoja lakimuutoksista ja niiden vaikutuksista kassan maksamiin etuuksiin.

Lakimuutokset, jotka astuvat voimaan 1.1.2024 alkaen

Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalta ei makseta ansiopäivärahaa.

Tällä hetkellä omavastuuajan pituus on viisi arkipäivää, mikä vastaa kokonaan työttömällä henkilöllä viikkoa. Lakimuutoksen jälkeen omavastuuajan pituus on seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen.

Omavastuuaika ei voi kulua samanaikaisesti mahdollisen karenssin tai taloudellisen etuuden tai lomakorvauksen jaksottamisen kanssa.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen 15.12.2023.

Lomakorvausten jaksottaminen tarkoittaa, että jos henkilöllä on kokoaikaisen työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomapäiviä, niistä maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista niin monella päivällä, kuinka monen työpäivän palkkaa maksettu lomakorvaus vastaa. Esimerkiksi yhden kuukauden palkan suuruinen lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella.

Nykyisin lomakorvauksen maksaminen ei vaikuta ansiopäivärahaoikeuden alkamiseen. Lakimuutoksen jälkeen yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön päättyessä maksettu lomakorvaus jaksotetaan, jos työsuhde on päättynyt 1.1.2024 tai sen jälkeen. Osa-aikatyöstä maksettua lomakorvausta ei jaksoteta.

Lomakorvauksen jaksottamista koskeva säädös oli aikaisemmin työttömyysturvalaissa vuoteen 2012 saakka.

Kannattaa huomata, että lomakorvauksen jaksottaminen ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika voi alkaa vasta mahdollisen lomakorvauksen jaksottamisen jälkeen.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen 15.12.2023.

Hallitus on esittänyt kansaneläkeindeksin jäädyttämistä vuosille 2024-2027. Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen tarkoittaa, että etuudet eivät nouse kuluttajahintojen nousun myötä. Leikkauksen merkitys on riippuvainen siitä, kuinka paljon hinnat nousevat. Vuonna 2022 kansaneläkeindeksi nousi kuluttajahintojen myötä yhteensä 8 %. Ansiosidonnaisen päivärahan kohdalla indeksin jäädytyksen vaikutus riippuu osin myös palkasta, sillä indeksikorotus vaikuttaa päivärahan laskukaavaan usealla eri tavalla. Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen vaikuttaa ansiosidonnaisen tasoon kaikkien etuudensaajien kohdalla, sillä lakimuutoksen myötä ansiopäivärahaan ei tehdä indeksikorotusta vuodenvaihteessa.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen 15.12.2023.

Lakimuutokset, jotka astuvat voimaan 1.4.2024 alkaen

Ansiopäivärahaan on maksettu lapsikorotusta enintään kolmesta huollettavasta, alle 18-vuotiaasta lapsesta. Lapsikorotuksen suuruus on vuonna 2023 yhdestä lapsesta 7,01 euroa päivässä, kahdesta lapsesta 10,29 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 13,29 euroa päivässä.

Työttömyysturvan lapsikorotukseen tehtiin vuodelle 2023 indeksikorotuksen lisäksi ylimääräinen korotus, joka on voimassa vuoden 2023 loppuun. Tästä seuraa, että lapsikorotuksen määrä laskee 1.1.2024 lukien.

Eduskunta on 15.12.2023 hyväksynyt hallituksen esittämän lapsikorotusten lakkauttamisen, joten lapsikorotusta ei makseta enää ollenkaan ansiopäivärahaan, jota maksetaan työttömyyspäiviltä päivästä 1.4.2024 lukien.

Suojaosa tarkoittaa työtuloa, jonka voi tienata ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahan määrään. Työtulo huomioidaan ansiopäivärahassa silloin, kun työstä ansaittu palkka tai palkkio maksetaan.

Nykyisin ansiopäivärahan saaja voi ansaita kuukauden hakujaksolla 300 euroa tai 4 kalenteriviikon hakujaksolla 279 euroa ilman, että saatu palkka tai yritystulo vaikuttaa jaksolta maksettavan päivärahan suuruuteen. Puolet suojaosan ylittävästä palkasta sovitellaan hakujakson päivärahaan, eli vähentää hakujaksolta maksettavan päivärahan määrää. Suojaosan tarkoituksena on ollut kannustaa työttömiä tekemään pieniäkin työkeikkoja.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen 15.12.2023. Lakimuutoksen myötä puolet hakujaksolla maksetusta palkasta vaikuttaa ansiopäivärahan määrään. Esimerkki: Jos hakujaksolla osa-aikatyöstä saatu palkka on 400 euroa, siitä puolet, eli 200 euroa, vaikuttaa vähentävästi kyseisen hakujakson päivärahaan.

Suojaosan poistaminen koskee sellaista ansiopäivärahan hakujaksoa, joka alkaa 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö (TYJ) on laatinut lakimuutoslaskurin, jonka avulla voi itse arvioida sovitellun ansiopäivärahan määrää osittaisen työskentelyn ajalta suojaosan poiston jälkeen.

Lakimuutos, joka astuu voimaan 1.8.2024 alkaen

Vuorotteluvapaa tarkoittaa sitä, että pitkän työuran omaava henkilö jää työstä vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi ja työnantaja palkkaa samalle ajalle työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaan ajalta ei makseta palkkaa, vaan vuorottelukorvausta.

Eduskunta on 22.5.2024 hyväksynyt vuorotteluvapaan lakkauttamista koskevan hallituksen esityksen. Samassa yhteydessä hyväksyttiin myös aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttamista koskevat lakimuutokset.

Lakimuutoksen myötä vuorotteluvapaajärjestelmä lakkautetaan 1.8.2024 alkaen. Lakkauttamista koskevan siirtymäsäännöksen mukaan lakkauttaminen astuu voimaan siten, että vuorotteluvapaan voi aloittaa vielä 31.7.2024 saakka. Kyseiseen päivään mennessä alkanut vuorotteluvapaa voi jatkua koko 180 kalenteripäivän enimmäiskeston ajan.

Jotta vuorotteluvapaa katsottaisiin aloitetuksi 31.7.2024 mennessä, vuorottelusopimus on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle ja vuorotteluvapaan sijaisen työsopimuksen tulee alkaa viimeistään 31.7.2024.

Lakimuutokset, jotka astuvat voimaan 2.9.2024 alkaen

Ansiosidonnaisen päivärahan saamisen edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa pidennetään nykyisestä 26 viikosta (n. 6 kk) 12 kuukauteen (n. 52 viikkoa). Työssäoloehdon pidentämisen myötä myös työttömyyskassan jäsenyysehto pitenee 26 viikosta 52 viikkoon. Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen 15.12.2023.

Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että jatkossa ansiopäivärahaa voi saada ensimmäisen kerran, kun on työttömyyskassan jäsenyysaikana työskennellyt noin vuoden työssäoloehtoa kerryttävässä työssä. Tällä hetkellä oikeus ansiopäivärahaan voi syntyä noin puolen vuoden jäsenyysaikaisen työskentelyn jälkeen. Työssäoloehdon ei tarvitse täyttyä yhdenjaksoisesti, vaan sen kertymistä tarkastellaan jatkossakin 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä.

Työssäoloehdon pidentäminen koskee myös työssäoloehdon uudelleen täyttymistä esimerkiksi työttömyysaikaisista osa-aikatöistä. Muutoksen jälkeen sekä palkansaajan, että niin kutsutun yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työssäoloehto on yhtä pitkä (52 viikkoa).

Muutoksen voimaantulo

Pidempää työssäoloehtoa sovelletaan 2.9.2024 alkaen, kun työssäoloehtoon voidaan lukea yksi kokonainen tai puolikas uuden euroistetun mallin mukainen työssäoloehtokuukausi. Ajalta ennen lakimuutoksen voimaantuloa (2.9.2024) kertyneet työssäoloehtoon huomioitavat kalenteriviikot muutetaan työssäoloehtokuukausiksi siten, että

  • yhteensä kolme (3) tai neljä (4) työssäoloehtoa kerryttävää kalenteriviikkoa tuottavat yhden työssäoloehtokuukauden, ja
  • yhteensä yksi (1) tai kaksi (2) työssäoloehtoa kerryttävää kalenteriviikkoa tuottavat puolikkaan työssäoloehtokuukauden.

Huom! Työssäoloehtoa koskevat lakimuutokset eivät vaikuta ennen muutosten voimaantuloa alkaneeseen työttömyysetuuden maksatukseen, jos enimmäismaksuaikaa (300/400/500 päivää) on jäljellä. Jo alkanut työttömyysetuuden maksaminen ei pääty siitä syystä, että työssäoloehdon tarkastelutapa tai pituus myöhemmin muuttuvat.

Työssäoloehto euroistetaan. Tämä tarkoittaa, että jatkossa työssäoloehdon kertyminen ei riipu tehtyjen työtuntien määrästä, vaan työssäoloehtoa kertyy työstä maksetun palkan perusteella. Lisäksi työssäoloehdon kertymistä ei tarkastella enää kalenteriviikoittain, vaan työssäoloehtokuukausittain.

Nykyisin ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että työttömyyskassan jäsen on työskennellyt ennen työttömyyttä vähintään 18 tuntia viikossa (opettajat 8 tuntia viikossa) noin puolen vuoden ajan (26 kalenteriviikkoa).

Euroistamisen myötä viikkokohtaisesta työtuntirajasta luovutaan ja työssäoloehdon kertymistä tarkastellaan kalenterikuukauden aikana maksetun bruttopalkan perusteella:

  • Jatkossa työssäoloehtoa kertyy sellaiselta kalenterikuukaudelta, jonka aikana maksettu palkka on vähintään 930 euroa.
  • Työssäoloehtoa voi kertyä myös puolikkaina työssäoloehtokuukausina, jos työstä saatu palkka on vähintään 465 euroa, mutta alle 930 euroa kuukaudessa.

Jatkossa työssäoloehto täyttyy, kun työttömyyskassan jäsenelle on 28 kuukauden tarkastelujaksolla kertynyt yhteensä vähintään 12 työssäoloehtokuukautta.

Hallituksen esitykseen kirjatun siirtymäsäännöksen mukaan europerusteista työssäoloehtoa sovelletaan palkkaan, joka on sekä ansaittu, että maksettu 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen 15.12.2023.

Huom! Työssäoloehtoa koskevat lakimuutokset eivät vaikuta ennen muutosten voimaantuloa alkaneeseen työttömyysetuuden maksatukseen, jos enimmäismaksuaikaa (300/400/500 päivää) on jäljellä. Jo alkanut työttömyysetuuden maksaminen ei pääty siitä syystä, että työssäoloehdon tarkastelutapa tai pituus myöhemmin muuttuvat.

Lakimuutokset, joiden kaavaillaan tulevan voimaan 2.9.2024 alkaen

Hallitus on esittänyt ansiopäivärahan tason porrastamista siten, että ansiopäiväraha alenee työttömyyden pitkittyessä. Nykyisin työttömyysturvassa ei ole porrastusta, vaan ansiopäiväraha pysyy samansuuruisena koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan.

Hallituksen esityksen mukaan ansiopäivärahaa leikataan siten, että

  • kun etuutta on maksettu 40 työttömyyspäivältä (n. 2 kk), päivärahan suuruus laskee 80 % tasolle alkuperäisestä ja
  • kun etuutta on maksettu 170 päivältä (n. 8 kk), päivärahan suuruus laskee 75 % tasolle alkuperäisestä, täydestä päivärahasta.

Leikkaus ei siis kertaudu, vaan tehdään suhteessa täyden päivärahan tasoon. Leikkaus koskee myös korotettua ansio-osaa. Leikkaus on pysyvä ja koskee myös lisäpäiville siirtyviä henkilöitä.

Ehdotettua lakimuutosta koskevan siirtymäsäännöksen mukaan porrastusta sovelletaan silloin, kun

  • 300/400/500 päivän enimmäismaksuaika alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen ja
  • päivärahan perusteena olevassa työssäoloehdossa on huomioitu vähintään puolikas tai kokonainen uuden lain mukainen työssäoloehtokuukausi 2.9.2024 lähtien.

Ansiopäivärahan tason leikkaaminen ei koskisi 1.9.2024 mennessä alkaneita 300/400/500 päivän enimmäismaksuaikoja. Jos työssäoloehto on täyttynyt ennen 2.9.2024, mutta maksamisen alku siirtyy kyseiseen päivään tai sen jälkeen, porrastamista ei myöskään sovelleta.

Hallituksen esitys ansiopäivärahan määrän porrastamisesta, ikäsidonnaisista poikkeuksista luopumisesta ja työssäoloehdon kertymisen lakkauttamisesta palkkatukityön osalta on annettu eduskunnalle 29.2.2024. Eduskunta ei ole vielä hyväksynyt kyseistä esitystä, joten esitykseen saattaa vielä tulla muutoksia.

Hallituksen esityksen mukaan palkkatukityö ei 2.9.2024 lähtien kerrytä työssäoloehtoa, paitsi jos kyse on alentuneesti työkykyisen tai yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi solmitusta palkkatukityöstä. Näissä poikkeustilanteissa työssäoloehtoa ei kuitenkaan kerry palkkatukityön ensimmäisiltä 10 kuukaudelta. Jos palkkatukityö jatkuisi keskeytyksettä, työssäoloehtoon huomioitaisiin 75 % työssäoloehtoa kerryttävistä kuukausista, kuten tällä hetkellä. Siltä osin, kuin palkkatukityö ei kerrytä työssäoloehtoa, se pidentää jatkossakin työssäoloehdon tarkastelujaksoa.

Lisäksi palkkatukityö huomioidaan koko kestoltaan täytettäessä työttömyysturvaseuraamuksia (esim. työvoimaviranomaisen asettama työvelvoite).

Muutos koskee 2.9.2024 tai sen jälkeen alkavaa palkkatukityötä. Muutosta koskevan siirtymäsäännökseen mukaan palkkatukityö luetaan työssäoloehtoon nykyistä vastaavasti, jos työsuhde on alkanut viimeistään 1.9.2024.

Tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan palkkatukityöstä 75 % kerryttää työssäoloehtoa ja 25 % pidentää työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa. Lisäksi voimassa on ikääntyneitä koskeva poikkeussäännös: Jos palkkatuettu työ on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella, työssäoloehtoon luetaan kaikki työssäoloehdon täyttävät kalenteriviikot kyseisen työsuhteen ajalta. Tästä ikääntyneitä koskevasta poikkeuksesta luovutaan jatkossa.

Hallituksen esitys ansiopäivärahan määrän porrastamisesta, ikäsidonnaisista poikkeuksista luopumisesta ja työssäoloehdon kertymisen lakkauttamisesta palkkatukityön osalta on annettu eduskunnalle 29.2.2024. Eduskunta ei ole vielä hyväksynyt kyseistä esitystä, joten esitykseen saattaa vielä tulla muutoksia.

Työttömyysturvassa on tällä hetkellä useita ikään sidottuja poikkeussäännöksiä. Hallitus on esittänyt, että eräistä näistä poikkeussäännöistä luovutaan. Esityksen mukaan:

  • Ikääntyneelle kunnan työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetty kuntoutus, koulutus tai palkkatukityö ei enää kerrytä työssäoloehtoa. Koska velvoitteen perusteella järjestetty palkkatukityö tai palvelu ei jatkossa kerrytä työssäoloehtoa, kunnan työllistämisvelvoitteesta luovutaan. Samalla kumotaan myös ansiopäivärahan suuruutta koskevat suojasäännökset, jotka liittyvät näihin ikäsidonnaisiin poikkeussäännöksiin. Samassa yhteydessä päättyy myös oikeus saada velvoitteen perusteella järjestetyn palvelun ajalta ansiopäivärahaa enimmäismaksuajan täyttymisen estämättä.
  • 58 vuotta täyttäneiden päivärahan tasoa koskeva suojasäännös kumotaan. Jatkossa myös 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso voi alentua, kun päiväraha määritellään uudelleen työssäoloehdon täyttyessä.

Muutosten on esitetty tulevan voimaan 2.9.2024.

Muutoksia koskevien siirtymäsäännösten mukaan työllistämisvelvoitetta ei voisi syntyä enää 2.9.2024 tai sen jälkeen. Jos velvoite alkaa viimeistään 1.9.2024, sovelletaan tällä hetkellä voimassa olevia säännöksiä:

  • 1.9.2024 mennessä syntyneen työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetty palkkatukityö tai palvelu kerryttää työssäoloehtoa kokonaisuudessaan, vaikka palvelu tai palkkatukityö alkaisi tai jatkuisi 2.9.2024 tai sen jälkeen.
  • Ansiopäivärahan taso on suojattu, eikä työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen koske velvoitetyötä.
  • Velvoitteen perusteella järjestetyn palvelun ajalta voidaan maksaa ansiopäivärahaa enimmäismaksuajan estämättä.

Siirtymäsäännöksen mukaan 58 vuotta täyttäneiden päivärahan tason suojausta ei sovelleta, jos työssäoloehto täyttyy 2.9.2024 tai sen jälkeen ja työssäoloehdossa on huomioitu vähintään puolikas tai kokonainen uuden lain mukainen työssäoloehtokuukausi 2.9.2024 lähtien. Jos työssäoloehto täyttyy viimeistään 1.9.2024, päivärahan taso on suojattu, eikä päivärahan perusteena olevaa palkkaa lasketa uudelleen, jollei uusien tulotietojen perusteella laskettu palkka ole suurempi, kuin aiempi perustepalkka.

Hallituksen esitys ansiopäivärahan määrän porrastamisesta, ikäsidonnaisista poikkeuksista luopumisesta ja työssäoloehdon kertymisen lakkauttamisesta palkkatukityön osalta on annettu eduskunnalle 29.2.2024. Eduskunta ei ole vielä hyväksynyt kyseistä esitystä, joten esitykseen saattaa vielä tulla muutoksia.

Muut hallitusohjelmassa kaavaillut muutokset

Hallitus on esittänyt, että työttömyyskassoille annettaisiin halutessaan mahdollisuus tarjota jäsenilleen työllisyyttä tukevia palveluja:

  • Tarjottavat palvelut voisivat olla työnvälitystä, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita, asiantuntija-arviointeja, valmennuksia sekä muita näihin verrattavissa olevia palveluja. Henkilöstön vuokrauspalvelujen tarjoaminen olisi kuitenkin kielletty, vaikkakin kassa saisi tehdä yhteistyötä tällaisia palveluja tarjoavan yrityksen kanssa.
  • Kassan tarjoamat palvelut olisivat yksityistä työvoimapalvelua, jolla ei korvattaisi julkisia työvoima- ja yrityspalveluita. Palvelujen tarjoaminen ja niihin osallistuminen perustuisi vapaaehtoisuuteen:
    • Kassa voisi itse kassan kokouksen päätöksellä päättää, ryhtyykö se järjestämään jäsentensä työllisyyttä tukevia palveluja.
    • Jäsenelle palveluihin osallistuminen olisi vapaaehtoista, eikä osallistumiseen tai osallistumatta jättämiseen liittyisi minkäänlaisia velvollisuuksia tai oikeuksia. Palvelun laiminlyönnistä ei seuraisi sanktioita, eikä osallistumisesta maksettaisi korotusosia tai kulukorvauksia.
  • Palvelut rahoitettaisiin kokonaan kassan omista varoista, eikä rahoittamiseen käytettäisi lainkaan julkista rahoitusta. Käytännössä kassan tulisi rahoittaa toiminta jäsenmaksuilla ja tasoitusrahastonsa avulla.

Lakimuutoksen on ehdotettu tulevan voimaan kesällä 2024. Käytännössä kuitenkin työllisyyttä tukevien palvelujen tarjoamiseen halukkaat kassat voisivat aloittaa uusien palvelujen tarjoamisen vasta myöhemmin, sillä täysin uuden palvelutehtävän aloittaminen edellyttää kassan kokouksen päätöstä ja tehtävän kirjaamista kassan sääntöihin.

Hallituksen esitys koskien työttömyyskassojen tehtävien laajentamista, on annettu eduskunnalle 18.4.2024. Eduskunta ei ole vielä hyväksynyt kyseistä esitystä, joten esitykseen saattaa vielä tulla muutoksia.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus selvittää puoliväliriiheen mennessä universaalin ansiosidonnaisen mallin ja työttömyysturvan keston lineaarimallin suhteessa työssäoloehtoon.

Niin ikään hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus valmistelee puoliväliriiheen mennessä mallin yhdistelmävakuutukseksi parantaakseen niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina.

Edellä mainittujen mallien mahdollisesta sisällöstä ei ole toistaiseksi annettu tietoja julkisuuteen.

TE-toimiston kanssa sovitun, työllistymissuunnitelmaan sisältyvän työllistymistä edistävän palvelun ajalta on voitu maksaa korotettua ansiopäivärahaa enintään 200 päivän ajalta.

Hallitusohjelmassa linjattiin korotusosan lakkauttamisesta. Hallitus päätti kehysriihessä, että korotuksen lakkauttaminen astuu voimaan 1.1.2025. Päivitämme tiedotetta muutoksen voimaantulon osalta, kun tarkempia tietoja on saatavilla.

Lisätietoa aiheesta toisaalla

Työttömyyskassojen yhteisjärjestö (TYJ) on laatinut vertailutaulukon ansiopäivärahan nykytilanteesta suhteessa hallituksen kaavailemiin muutoksiin. Toisessa artikkelissaan TYJ on arvioinut sovitellun päivärahan suojaosan poistamisen vaikutusta ansiopäivärahan määrään. Lisäksi TYJ arvioi artikkeleissaan mm. työttömyysturvan porrastamisen vaikutusta ansioturvaan.

Edellä mainittujen lisäksi TYJ on laatinut lakimuutoslaskurin, jonka avulla voit itse arvioida ansiopäivärahasi määrän osittaisen työskentelyn ajalla suojaosan poiston jälkeen.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman löydät kokonaisuudessaan valtioneuvoston sivuilta.

Hallituksen 12.10.2023 antaman ensimmäisen esityksen työttömyysturvalain muuttamiseksi (HE 73/2023) löydät täältä. Esitys löytyy samalta sivulta myös ruotsiksi. Kyseinen hallituksen esitys koskee palkansaajan työssäoloehdon euroistamista ja pidentämistä, sovitellun päivärahan suojaosan poistamista, omavastuuajan pidentämistä, lomakorvauksen jaksottamista ja työttömyysturvan lapsikorotusten poistamista. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen 15.12.2023.

Kansaneläkeindeksin jäädyttämistä koskevan hallituksen esityksen (HE 75/2023) löydät täältä. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen 15.12.2023.

Vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 8/2024) löydät täältä. Hallituksen 15.2.2024 antama esitys koskee aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamista. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen 22.5.2024.

Hallituksen 29.2.2024 antaman jälkimmäisen esityksen työttömyysturvalain muuttamiseksi (HE 13/2024) löydät täältä. Kyseinen hallituksen esitys koskee ansiopäivärahan määrän porrastamista, ikäsidonnaisista poikkeuksista luopumista ja työssäoloehdon kertymisen lakkauttamista palkkatukityön osalta.

Työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevan hallituksen esityksen (HE40/2024) löydät täältä.

Aikaisemman, hallitusohjelmassa julkaistuja lakimuutoskaavailuja koskevan tiedotteemme löydät täältä.