Lakimuutokset vuodelle 2024

Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalta ei makseta ansiopäivärahaa.

Tällä hetkellä omavastuuajan pituus on viisi arkipäivää, mikä vastaa kokonaan työttömällä henkilöllä viikkoa. Lakimuutoksen jälkeen omavastuuajan pituus on seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen.

Omavastuuaika ei voi kulua samanaikaisesti mahdollisen karenssin tai taloudellisen etuuden tai lomakorvauksen jaksottamisen kanssa.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen 15.12.2023.

Lomakorvausten jaksottaminen tarkoittaa, että jos henkilöllä on kokoaikaisen työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomapäiviä, niistä maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista niin monella päivällä, kuinka monen työpäivän palkkaa maksettu lomakorvaus vastaa. Esimerkiksi yhden kuukauden palkan suuruinen lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella.

Nykyisin lomakorvauksen maksaminen ei vaikuta ansiopäivärahaoikeuden alkamiseen. Lakimuutoksen jälkeen yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön päättyessä maksettu lomakorvaus jaksotetaan, jos työsuhde on päättynyt 1.1.2024 tai sen jälkeen. Osa-aikatyöstä maksettua lomakorvausta ei jaksoteta.

Lomakorvauksen jaksottamista koskeva säädös oli aikaisemmin työttömyysturvalaissa vuoteen 2012 saakka.

Kannattaa huomata, että lomakorvauksen jaksottaminen ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika voi alkaa vasta mahdollisen lomakorvauksen jaksottamisen jälkeen.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen 15.12.2023.

Hallitus on esittänyt kansaneläkeindeksin jäädyttämistä vuosille 2024-2027. Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen tarkoittaa, että etuudet eivät nouse kuluttajahintojen nousun myötä. Leikkauksen merkitys on riippuvainen siitä, kuinka paljon hinnat nousevat. Vuonna 2022 kansaneläkeindeksi nousi kuluttajahintojen myötä yhteensä 8 %. Ansiosidonnaisen päivärahan kohdalla indeksin jäädytyksen vaikutus riippuu osin myös palkasta, sillä indeksikorotus vaikuttaa päivärahan laskukaavaan usealla eri tavalla. Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen vaikuttaa ansiosidonnaisen tasoon kaikkien etuudensaajien kohdalla, sillä lakimuutoksen myötä ansiopäivärahaan ei tehdä indeksikorotusta vuodenvaihteessa.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen 15.12.2023.

Ansiopäivärahaan on maksettu lapsikorotusta enintään kolmesta huollettavasta, alle 18-vuotiaasta lapsesta. Lapsikorotuksen suuruus on vuonna 2023 yhdestä lapsesta 7,01 euroa päivässä, kahdesta lapsesta 10,29 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 13,29 euroa päivässä.

Työttömyysturvan lapsikorotukseen tehtiin vuodelle 2023 indeksikorotuksen lisäksi ylimääräinen korotus, joka on voimassa vuoden 2023 loppuun. Tästä seuraa, että lapsikorotuksen määrä laskee 1.1.2024 lukien.

Eduskunta on 15.12.2023 hyväksynyt hallituksen esittämän lapsikorotusten lakkauttamisen, joten lapsikorotusta ei makseta enää ollenkaan ansiopäivärahaan, jota maksetaan työttömyyspäiviltä päivästä 1.4.2024 lukien.

Suojaosa tarkoittaa työtuloa, jonka voi tienata ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahan määrään. Työtulo huomioidaan ansiopäivärahassa silloin, kun työstä ansaittu palkka tai palkkio maksetaan.

Nykyisin ansiopäivärahan saaja voi ansaita kuukauden hakujaksolla 300 euroa tai 4 kalenteriviikon hakujaksolla 279 euroa ilman, että saatu palkka tai yritystulo vaikuttaa jaksolta maksettavan päivärahan suuruuteen. Puolet suojaosan ylittävästä palkasta sovitellaan hakujakson päivärahaan, eli vähentää hakujaksolta maksettavan päivärahan määrää. Suojaosan tarkoituksena on ollut kannustaa työttömiä tekemään pieniäkin työkeikkoja.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen 15.12.2023. Lakimuutoksen myötä puolet hakujaksolla maksetusta palkasta vaikuttaa ansiopäivärahan määrään. Esimerkki: Jos hakujaksolla osa-aikatyöstä saatu palkka on 400 euroa, siitä puolet, eli 200 euroa, vaikuttaa vähentävästi kyseisen hakujakson päivärahaan.

Suojaosan poistaminen koskee sellaista ansiopäivärahan hakujaksoa, joka alkaa 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö (TYJ) on laatinut lakimuutoslaskurin, jonka avulla voi itse arvioida sovitellun ansiopäivärahan määrää osittaisen työskentelyn ajalta suojaosan poiston jälkeen.

Vuorotteluvapaa tarkoittaa sitä, että pitkän työuran omaava henkilö jää työstä vapaalle korkeintaan puoleksi vuodeksi ja työnantaja palkkaa samalle ajalle työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaan ajalta ei makseta palkkaa, vaan vuorottelukorvausta.

Eduskunta on 22.5.2024 hyväksynyt vuorotteluvapaan lakkauttamista koskevan hallituksen esityksen. Samassa yhteydessä hyväksyttiin myös aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttamista koskevat lakimuutokset.

Lakimuutoksen myötä vuorotteluvapaajärjestelmä lakkautetaan 1.8.2024 alkaen. Lakkauttamista koskevan siirtymäsäännöksen mukaan lakkauttaminen astuu voimaan siten, että vuorotteluvapaan voi aloittaa vielä 31.7.2024 saakka. Kyseiseen päivään mennessä alkanut vuorotteluvapaa voi jatkua koko 180 kalenteripäivän enimmäiskeston ajan.

Jotta vuorotteluvapaa katsottaisiin aloitetuksi 31.7.2024 mennessä, vuorottelusopimus on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle ja vuorotteluvapaan sijaisen työsopimuksen tulee alkaa viimeistään 31.7.2024.

Ansiosidonnaisen päivärahan saamisen edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa pidennetään nykyisestä 26 viikosta (n. 6 kk) 12 kuukauteen (n. 52 viikkoa). Työssäoloehdon pidentämisen myötä myös työttömyyskassan jäsenyysehto pitenee 26 viikosta 52 viikkoon. Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen 15.12.2023.

Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että jatkossa ansiopäivärahaa voi saada ensimmäisen kerran, kun on työttömyyskassan jäsenyysaikana työskennellyt noin vuoden työssäoloehtoa kerryttävässä työssä. Tällä hetkellä oikeus ansiopäivärahaan voi syntyä noin puolen vuoden jäsenyysaikaisen työskentelyn jälkeen. Työssäoloehdon ei tarvitse täyttyä yhdenjaksoisesti, vaan sen kertymistä tarkastellaan jatkossakin 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä.

Työssäoloehdon pidentäminen koskee myös työssäoloehdon uudelleen täyttymistä esimerkiksi työttömyysaikaisista osa-aikatöistä. Muutoksen jälkeen sekä palkansaajan, että niin kutsutun yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työssäoloehto on yhtä pitkä (52 viikkoa).

Muutoksen voimaantulo

Pidempää työssäoloehtoa sovelletaan 2.9.2024 alkaen, kun työssäoloehtoon voidaan lukea yksi kokonainen tai puolikas uuden euroistetun mallin mukainen työssäoloehtokuukausi. Ajalta ennen lakimuutoksen voimaantuloa (2.9.2024) kertyneet työssäoloehtoon huomioitavat kalenteriviikot muutetaan työssäoloehtokuukausiksi siten, että

• yhteensä kolme (3) tai neljä (4) työssäoloehtoa kerryttävää kalenteriviikkoa tuottavat yhden työssäoloehtokuukauden, ja
• yhteensä yksi (1) tai kaksi (2) työssäoloehtoa kerryttävää kalenteriviikkoa tuottavat puolikkaan työssäoloehtokuukauden.

Huom! Työssäoloehtoa koskevat lakimuutokset eivät vaikuta ennen muutosten voimaantuloa alkaneeseen työttömyysetuuden maksatukseen, jos enimmäismaksuaikaa (300/400/500 päivää) on jäljellä. Jo alkanut työttömyysetuuden maksaminen ei pääty siitä syystä, että työssäoloehdon tarkastelutapa tai pituus myöhemmin muuttuvat.

Työssäoloehto euroistetaan. Tämä tarkoittaa, että jatkossa työssäoloehdon kertyminen ei riipu tehtyjen työtuntien määrästä, vaan työssäoloehtoa kertyy työstä maksetun palkan perusteella. Lisäksi työssäoloehdon kertymistä ei tarkastella enää kalenteriviikoittain, vaan työssäoloehtokuukausittain.

Nykyisin ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että työttömyyskassan jäsen on työskennellyt ennen työttömyyttä vähintään 18 tuntia viikossa (opettajat 8 tuntia viikossa) noin puolen vuoden ajan (26 kalenteriviikkoa).

Euroistamisen myötä viikkokohtaisesta työtuntirajasta luovutaan ja työssäoloehdon kertymistä tarkastellaan kalenterikuukauden aikana maksetun bruttopalkan perusteella:

• Jatkossa työssäoloehtoa kertyy sellaiselta kalenterikuukaudelta, jonka aikana maksettu palkka on vähintään 930 euroa.
• Työssäoloehtoa voi kertyä myös puolikkaina työssäoloehtokuukausina, jos työstä saatu palkka on vähintään 465 euroa, mutta alle 930 euroa kuukaudessa.

Jatkossa työssäoloehto täyttyy, kun työttömyyskassan jäsenelle on 28 kuukauden tarkastelujaksolla kertynyt yhteensä vähintään 12 työssäoloehtokuukautta.

Hallituksen esitykseen kirjatun siirtymäsäännöksen mukaan europerusteista työssäoloehtoa sovelletaan palkkaan, joka on sekä ansaittu, että maksettu 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen 15.12.2023.

Huom! Työssäoloehtoa koskevat lakimuutokset eivät vaikuta ennen muutosten voimaantuloa alkaneeseen työttömyysetuuden maksatukseen, jos enimmäismaksuaikaa (300/400/500 päivää) on jäljellä. Jo alkanut työttömyysetuuden maksaminen ei pääty siitä syystä, että työssäoloehdon tarkastelutapa tai pituus myöhemmin muuttuvat.

Eduskunta on hyväksynyt ansiopäivärahan tason porrastamista koskevan lakimuutoksen 19.6.2024. Porrastaminen tarkoittaa, että ansiopäivärahan määrä alenee työttömyyden pitkittyessä. Aiemmin työttömyysturvassa ei ole ollut porrastusta, vaan ansiopäiväraha on pysynyt samansuuruisena koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan.

Porrastamisen myötä ansiopäivärahaa leikataan siten, että

• kun etuutta on maksettu 40 työttömyyspäivältä (n. 2 kk), päivärahan suuruus laskee 80 % tasolle alkuperäisestä ja
• kun etuutta on maksettu 170 päivältä (n. 8 kk), päivärahan suuruus laskee 75 % tasolle alkuperäisestä, täydestä päivärahasta.

Leikkaus ei siis kertaudu, vaan tehdään suhteessa täyden päivärahan tasoon. Leikkaus on pysyvä ja koskee myös lisäpäiville siirtyviä henkilöitä.

Lakimuutosta koskevan siirtymäsäännöksen mukaan porrastusta sovelletaan silloin, kun

• 300/400/500 päivän enimmäismaksuaika alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen ja
• päivärahan perusteena olevassa työssäoloehdossa on huomioitu vähintään puolikas tai kokonainen uuden lain mukainen työssäoloehtokuukausi 2.9.2024 lähtien.

Ansiopäivärahan määrän porrastaminen ei koske 1.9.2024 mennessä alkaneita 300/400/500 päivän enimmäismaksuaikoja. Jos työssäoloehto on täyttynyt ennen 2.9.2024, mutta maksamisen alkaminen siirtyy kyseiseen päivään tai myöhemmäksi, porrastamista ei myöskään sovelleta.

Eduskunta on 19.6.2024 hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä palkkatukityö ei enää 2.9.2024 lähtien pääsääntöisesti kerrytä työssäoloehtoa. Tähän asti palkkatukityöstä 75 % on kerryttänyt työssäoloehtoa ja 25 % pidentänyt työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa.

Jatkossa työssäoloehtoa voi kertyä palkkatukityöstä vain silloin, kun on kyse alentuneesti työkykyisen tai yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi solmitusta palkkatukityöstä. Näissä poikkeustilanteissakaan työssäoloehtoa ei kuitenkaan kerry palkkatukityön ensimmäisiltä 10 kuukaudelta. Jos palkkatukityö tämän jälkeen jatkuu keskeytyksettä, työssäoloehtoon huomioidaan 11. kuukaudesta lähtien 75 % työssäoloehtoa kerryttävistä kuukausista. Siltä osin, kuin palkkatukityö ei kerrytä työssäoloehtoa, se pidentää jatkossakin työssäoloehdon tarkastelujaksoa.

Lakimuutos koskee 2.9.2024 tai sen jälkeen alkavaa palkkatukityötä. Muutosta koskevan siirtymäsäännökseen mukaan palkkatukityö luetaan työssäoloehtoon nykyistä vastaavasti, jos palkkatukityö on alkanut viimeistään 1.9.2024. Mainittuun päivään mennessä alkaneesta palkkatukityöstä kertyy työssäoloehtoa alusta alkaen ja työssäoloehto on pituudeltaan kuusi kuukautta. Koska työssäoloehtoa kertyy palkkatukityöstä vain 75 %, tarvitaan kuuden työssäoloehtokuukauden kerryttämiseen käytännössä kahdeksan kuukautta työskentelyä.

Laissa on ollut tähän asti myös ikääntyneiden palkkatukityötä koskeva poikkeussäännös: Jos palkkatuettu työ on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella, työssäoloehtoon on luettu kaikki työssäoloehdon täyttävät kalenteriviikot kyseisen työsuhteen ajalta. Tästä ikääntyneitä koskevasta poikkeuksesta luovutaan 2.9.2024 lähtien. Jos työllistämisvelvoite on syntynyt viimeistään 1.9.2024, kerryttää palkkatukityö 100 %:sti työssäoloehtoa, joka tällöin on pituudeltaan kuusi työssäoloehtokuukautta.

Vaikka palkkatukityö ei jatkossa kerrytä enää työssäoloehtoa, palkkatukityö huomioidaan jatkossakin koko kestoltaan täytettäessä työttömyysturvaseuraamuksia (esim. työvoimaviranomaisen asettama työvelvoite).

Työttömyysturvalaissa on ollut useita ikään sidottuja poikkeussäännöksiä. Eduskunta on 19.6.2024 hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä eräistä poikkeussäännöistä luovutaan:

• Ikääntyneelle kunnan työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetty kuntoutus, koulutus tai palkkatukityö ei enää kerrytä työssäoloehtoa. Koska velvoitteen perusteella järjestetty palkkatukityö tai palvelu ei jatkossa kerrytä työssäoloehtoa, kunnan työllistämisvelvoitteesta luovutaan. Samalla kumotaan myös ansiopäivärahan suuruutta koskevat suojasäännökset, jotka liittyvät näihin ikäsidonnaisiin poikkeussäännöksiin. Samassa yhteydessä päättyy myös oikeus saada velvoitteen perusteella järjestetyn palvelun ajalta ansiopäivärahaa enimmäismaksuajan täyttymisen estämättä.
• 58 vuotta täyttäneiden päivärahan tasoa koskeva suojasäännös kumotaan. Jatkossa myös 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso voi alentua, kun päiväraha määritellään uudelleen työssäoloehdon täyttyessä.

Muutokset astuvat voimaan 2.9.2024.

Muutoksia koskevien siirtymäsäännösten mukaan työllistämisvelvoitetta ei voi syntyä enää 2.9.2024 tai sen jälkeen. Jos velvoite on syntynyt viimeistään 1.9.2024, sovelletaan tällä hetkellä voimassa olevia säännöksiä:

• 1.9.2024 mennessä syntyneen työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetty palkkatukityö tai palvelu kerryttää työssäoloehtoa kokonaisuudessaan, vaikka palvelu tai palkkatukityö alkaisi tai jatkuisi 2.9.2024 tai sen jälkeen.
• Ansiopäivärahan taso on suojattu, eikä työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen koske velvoitetyötä.
• Velvoitteen perusteella järjestetyn palvelun ajalta voidaan maksaa ansiopäivärahaa enimmäismaksuajan estämättä.

Siirtymäsäännöksen mukaan 58 vuotta täyttäneiden päivärahan tason suojausta ei sovelleta, jos työssäoloehto täyttyy 2.9.2024 tai sen jälkeen ja työssäoloehdossa on huomioitu vähintään puolikas tai kokonainen uuden lain mukainen työssäoloehtokuukausi 2.9.2024 lähtien. Jos työssäoloehto täyttyy viimeistään 1.9.2024, päivärahan taso on suojattu, eikä päivärahan perusteena olevaa palkkaa lasketa uudelleen, jollei uusien tulotietojen perusteella laskettu palkka ole suurempi, kuin aiempi perustepalkka.

Eduskunta on 18.6.2024 hyväksynyt työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevan hallituksen esityksen. Lakimuutoksen myötä työttömyyskassat voivat halutessaan tarjota myös työllisyyttä tukevia palveluja:

• Tarjottavat palvelut voivat olla työnvälitystä, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita, asiantuntija-arviointeja, valmennuksia sekä muita näihin verrattavissa olevia palveluja. Henkilöstön vuokrauspalvelujen tarjoaminen on kuitenkin kielletty, vaikkakin kassa saa tehdä yhteistyötä tällaisia palveluja tarjoavan yrityksen kanssa.
  • Jos kassa harjoittaa työnvälityspalvelua, tulee tiedon avoimista työpaikoista olla julkisesti nähtävillä muillekin, kuin kassan jäsenille.
• Kassan tarjoamat palvelut ovat yksityistä työvoimapalvelua, jolla ei korvata julkisia työvoima- ja yrityspalveluita. Palvelujen tarjoaminen ja niihin osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen:
  • Kassa voi itse kassan kokouksen päätöksellä päättää, ryhtyykö se järjestämään jäsentensä työllisyyttä tukevia palveluja.
  • Jäsenelle palveluihin osallistuminen on vapaaehtoista, eikä osallistumiseen tai osallistumatta jättämiseen liity minkäänlaisia velvollisuuksia tai oikeuksia. Palvelun laiminlyönnistä ei seuraa sanktioita, eikä osallistumisesta makseta korotusosia tai kulukorvauksia.
• Palvelut rahoitetaan kokonaan kassan omista varoista, eikä rahoittamiseen käytetä lainkaan julkista rahoitusta. Käytännössä kassan tulee rahoittaa toiminta jäsenmaksuilla ja tasoitusrahastonsa avulla.

Lakimuutos astuu voimaan kesällä 2024. Käytännössä kuitenkin työllisyyttä tukevien palvelujen tarjoamiseen halukkaat kassat voivat aloittaa uusien palvelujen tarjoamisen vasta myöhemmin, sillä täysin uuden palvelutehtävän aloittaminen edellyttää kassan kokouksen päätöstä ja tehtävän kirjaamista kassan sääntöihin.

Kassan hallitus on päättänyt, että Erko ei lähde eturintamassa tarjoamaan palveluja. Uudet tehtävät tulisi rahoittaa jäseniltä kerättävillä varoilla eli jäsenmaksua korottamalla. Erkon jäsenmaksu (68,50 euroa/vuosi vuonna 2024) on kassakentässä hyvin maltillinen. Kassan jäsenillä on edelleen oikeus julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin, joita ei ole tarkoitus jatkossakaan korvata yksityisillä työvoimapalveluilla. Erko luonnollisesti seuraa palvelujen vaikuttavuutta aktiivisesti ja muuttaa sääntönsä niin, että palvelut voidaan ottaa käyttöön sujuvasti.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus selvittää puoliväliriiheen mennessä universaalin ansiosidonnaisen mallin ja työttömyysturvan keston lineaarimallin suhteessa työssäoloehtoon.

Niin ikään hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus valmistelee puoliväliriiheen mennessä mallin yhdistelmävakuutukseksi parantaakseen niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina.

Edellä mainittujen mallien mahdollisesta sisällöstä ei ole toistaiseksi annettu tietoja julkisuuteen.

Työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettava korotusosa

TE-toimiston kanssa sovitun, työllistymissuunnitelmaan sisältyvän työllistymistä edistävän palvelun ajalta on voitu maksaa korotettua ansiopäivärahaa enintään 200 päivän ajalta.

Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa linjattiin korotusosan lakkauttamisesta. Lakkauttamista koskeva lakimuutos on valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä. Ministeriön 20.6.2024 julkaiseman hallituksen esitysluonnoksen mukaan lakkauttaminen astuisi voimaan 1.1.2025.

Esitysluonnokseen kirjatun siirtymäsäännöksen mukaan muutosta sovellettaisiin siten, että

• jos työllistymistä edistävä palvelu on alkanut viimeistään 30.6.2024, palvelun ajalta voitaisiin maksaa korotusosaa lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta palvelun loppuun saakka, kuitenkin enintään 200 päivän laskurin täyttymiseen saakka.
• jos työllistymistä edistävä palvelu alkaa 1.7.2024 tai sen jälkeen, korotusosan maksaminen päättyy 31.12.2024.
• jos työllistymistä edistävä palvelu alkaa 1.1.2025 lähtien, korotusosaa ei makseta.
• jos työllistymistä edistävä palvelu järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että jaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, korotusosaa ei makseta palvelujakson ajalta, joka alkaa 1.1.2025 tai myöhemmin.

Liikkuvuusavustuksen korotusosa

Liikkuvuusavustuksen tarkoituksena on kannustaa ottamaan vastaan työtä pitkänkin työmatkan päästä. Liikkuvuusavustusta maksetaan työttömyysetuuteen oikeutetulle, joka ottaa vastaan vähintään 2 kuukautta kestävän työsuhteessa tehtävän työn tai aloittaa tällaiseen työhön liittyvän koulutuksen. Lisäksi edellytetään, että edestakainen työmatka kestää kokoaikatyön kohdalla yli 3 tuntia päivässä ja osa-aikatyössä yli 2 tuntia päivässä. Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan suuruinen, eli 37,21 euroa päivässä vuonna 2024.

Liikkuvuusavustus on voitu maksaa korotettuna, jos työpaikka tai työhön liittyvän koulutuksen järjestämispaikka sijaitsee yli 200 kilometrin etäisyydellä henkilön asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen korotusosa vastaa peruspäivärahan korotusosaa, ollen suuruudeltaan 5,29 euroa päivässä vuonna 2024.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan liikkuvuusavustusta ei voitaisi maksaa enää korotettuna 1.1.2025 lähtien. Liikkuvuusavustus olisi jatkossa aina peruspäivärahan suuruinen.

Huomioithan, että edellä kerrotut tiedot ovat alustavia ja niihin saattaa tulla vielä muutoksia lainsäädäntötyön edetessä ministeriössä ja eduskunnassa. Seuraamme tilannetta ja päivitämme tiedotetta, kun uutta tietoa ilmenee.