Pohjoismainen työvoimapalvelumalli voimaan 2.5.2022 lukien

Toukokuun alussa 2.5.2022 voimaan tulevan lakimuutoksen myötä TE-toimistot ja kuntakokeiluun osallistuvat kunnat ottavat käyttöön uudenlaisen asiakaspalvelumallin. Uudesta asiakaspalvelumallista käytetään myös nimitystä pohjoismainen työvoimapalvelumalli. Mallin tarkoituksena on tarjota työnhakijalle entistä yksilöllisempää ja tiiviimpää tukea heti työnhaun alusta lähtien. Muutoksen myötä myös työnhakijan työnhakuvelvollisuus uudistuu ja työttömyysturvan seuraamukset, ns. karenssit lievenevät.

Aiempaa tiiviimmin tapaamisia ja keskusteluja työvoimaviranomaisten kanssa

Uuteen työvoimapalvelumalliin siirtymisen myötä tapaamisia ja työnhakukeskusteluja on TE-toimiston tai kuntakokeiluun osallistuvan kunnan asiantuntijan kanssa aiempaa useammin. Uudessa mallissa ensimmäinen tapaaminen järjestetään jo viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Tämän alkuhaastattelun jälkeen työnhakukeskusteluja on yleensä kahden viikon välein työttömyyden ensimmäisten kolmen kuukauden ajan. Tämän jälkeen keskusteluissa pidetään kolmen kuukauden tauko, jonka aikana työnhakija keskittyy omatoimiseen työnhakuun. Jos työnhaku jatkuu vielä kuuden kuukauden jälkeen, järjestetään työnhakijalle uusi, kuukauden mittainen tiiviimpi palvelujakso.

Työnhakukeskustelujen määrästä voidaan poiketa esimerkiksi lyhytkestoisen työttömyyden, lomautuksen, osittaisen työskentelyn, omaehtoisen opiskelun, työkokeilun tai palkkatukityön perusteella.

Yksilöllinen työnhakuvelvoite voimaan

Uuden työvoimapalvelumallin myötä työnhakijan on pääsääntöisesti haettava vähintään neljää työpaikkaa kuukauden tarkastelujakson aikana. Haettavien työpaikkojen määrästä voidaan joissain tilanteissa joustaa esim. työkyvyttömyyden, lomautuksen, osa-aikatyön tekemisen tai opintojen perusteella. Kunkin työnhakijan yksilöllinen tavoite haettavien työpaikkojen määrään kirjataan TE-toimiston tai kuntakokeilun kanssa laadittavaan työllistymissuunnitelmaan.

Työnhakija voi itse valita, mitä työpaikkoja hän hakee. Haettavan työn tulee kuitenkin kestää vähintään kaksi viikkoa ja työn tulee olla sellaista, johon työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä. Työnhauksi lasketaan mm. hakemukset avoimeksi ilmoitettuihin työpaikkoihin, avoimet työhakemukset, työllistymiseen tähtäävät yhteydenotot työnantajiin ja muut vastaavat toimet, joiden tarkoituksena on työllistyminen.

Työnhausta tulee raportoida TE-toimiston verkkopalvelussa säännöllisesti, työllistymissuunnitelmassa sovitun mukaisesti. Työnhaun raportointi- ja tarkastelujakso on pääsääntöisesti kuukauden mittainen, mutta joissain tilanteissa voidaan sopia kolmen kuukauden jaksoista. Jos työnhakija on hakenut töitä ja raportoinut työnhausta työllistymissuunnitelmassa sovitulla tavalla, oikeus työttömyysetuuteen jatkuu katkotta.

Työttömyysturvan seuraamukset lievenevät ja muuttuvat osin porrastetuiksi

Uutta työvoimapalvelumallia koskevan lakimuutoksen myötä pisimmät työttömyysturvan korvauksettomat määräajat eli ns. karenssit lyhenevät. Aikaisemmin työstä eroamisesta, itse aiheutetusta työsuhteen päättymisestä ja varmasta, yli kaksi viikkoa kestävästä työstä kieltäytymisestä asetetut 90 tai 60 päivän mittaiset karenssit lyhenevät 45 päivän mittaisiksi. Enintään viisi päivää kestävästä työstä irtisanoutumisesta ja tällaisen työsuhteen päättymisen aiheuttamisesta ilman hyväksyttävää syytä tai enintään kaksi viikkoa kestävästä työstä kieltäytymisestä asetettavan 30 päivän karenssin kesto säilyy ennallaan.

Uutena seuraamuksena työnhakuun, työllistymissuunnitelmaan tai työllistymistä edistäviin palveluihin liittyvän moitittavan menettelyn kohdalla otetaan käyttöön muistutus. TE-toimisto tai kokeilukunta voi antaa työnhakijalle muistutuksen silloin, kun työnhakija ensimmäisen kerran vuoden tarkastelujaksolla laiminlyö työllistymissuunnitelmaansa tai siinä sovittuja asioita. Muistutus ei vaikuta työttömyysetuusoikeuteen, vaan on luonteeltaan lähinnä neuvontaa. Jos työnhakuun, työllistymissuunnitelmaan tai työllistymistä edistäviin palveluihin liittyvä moitittava menettely toistuu vuoden sisällä, porrastetaan menettelystä koituva seuraamus seuraavasti:

  • 1. laiminlyönti 12 kuukauden tarkastelujaksolla => muistutus
  • 2. laiminlyönti 12 kuukauden tarkastelujaksolla => 7 kalenteripäivän karenssi
  • 3. laiminlyönti 12 kuukauden tarkastelujaksolla => 14 kalenteripäivän karenssi
  • 4. laiminlyönti 12 kuukauden tarkastelujaksolla => 12 viikon työssäolovelvoite.

Työssäolovelvoitteen myötä työttömyysetuuden maksamista voidaan jatkaa vasta sen jälkeen, kun työnhakija on ollut työssäoloehtoa kerryttävässä työssä tai koulutuksessa vähintään 12 viikkoa.

Muistutus ei ole käytössä, jos työnhakija irtisanoutuu tai kieltäytyy työnantajan hänelle tarjoamasta työstä. Tällöin 45 päivän karenssi määrätään jo ensimmäisestä irtisanoutumisesta tai kieltäytymisestä.

Lisätietoa uudesta työvoimapalvelumallista saa TE-toimistosta ja kokeilukunnilta

Lisätietoa pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista sekä siihen liittyvistä uusista velvoitteista ja työnhakijan palveluista saat TE-toimistosta ja kuntakokeilun piirissä olevista kunnista. Työttömyyskassat eivät anna neuvontaa asian osalta.

Lisätietoa aiheesta löydät myös työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta, sekä Työttömyyskassojen yhteisjärjestön tiedotteesta.