Ansiopäiväraha

Huom! Työttömyysturvalakiin on tehty muutoksia. Muutosten myötä tällä sivulla kerrotut säännökset työssäoloehdon kertymisestä ja pituudesta, sekä jäsenyysehdon kestosta muuttuvat 2.9.2024 alkaen. Lisäksi vireillä on lakimuutos, jonka mahdollisen voimaantulon myötä työssäoloehtoa ei enää kertyisi palkkatukityöstä. Vireillä on myös ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luopumista koskeva lakimuutos, jolla osaltaan saattaa olla vaikutusta työssäoloehdon kertymistä koskeviin säännöksiin.

Työttömyyskassat maksavat jäsenilleen ansiopäivärahaa laissa määritellyin edellytyksin. Jos maksamiselle ei ole muita esteitä, edellyttää ansiopäivärahan saaminen, että

  • olet ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 26 työttömyyttä edeltävää kalenteriviikkoa (2.9.2024 lähtien 12 kk, eli noin 52 viikkoa)
  • olet työttömänä työnhakijana TE-toimistossa ja TE-toimisto on antanut kassalle sinua koskevan esteettömän lausunnon
  • olet työttömyyskassan jäsenyysaikana täyttänyt työssäoloehdon.

Ansiopäivärahaa maksetaan pääsääntöisesti 18–64-vuotiaille työttömille. Lomautustilanteessa etuutta kuitenkin voidaan maksaa sen kuukauden loppuun, jolloin henkilö täyttää 68 vuotta.

Työssäoloehto ja jäsenyysehto

Ansiopäivärahaan on oikeus työttömyyskassan jäsenellä, joka on ollut vakuutettuna kassassa vähintään 26 työttömyyttä edeltävää kalenteriviikkoa (=jäsenyysehto) ja joka jäsenyysaikanaan on täyttänyt työssäoloehdon. Työssäoloehto on pituudeltaan 26 kalenteriviikkoa ja sen täyttymistä tarkastellaan pääsääntöisesti työttömyyttä edeltävien 28 kuukauden ajalta.

2.9.2024 lähtien työssäoloehto ja jäsenyysehto ovat pituudeltaan 12 kk, eli noin 52 viikkoa. Lisätietoa löydät tästä tiedotteesta.

Jos et täytä ansiopäivärahan myöntämisen edellyttämää jäsenyys- tai työssäoloehtoa, voit hakea Kelasta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea.

Työssäoloehdon kertyminen ja tarkastelujakso

1.9.2024 saakka työssäoloehtoa kertyy, kun työttömyyskassan jäsenenä ollessasi työskentelet työ- tai virkasuhteessa vähintään 18 tuntia viikossa sellaisessa työssä, josta maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, josta pidätetään lakisääteiset sosiaaliturva-, eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut ja josta toimitetaan ennakonpidätys. Ellei alalla ole työehtosopimusta, on palkan oltava kokoaikatyöstä vähintään 1 399 euroa kuukaudessa vuonna 2024 (1 331 e/kk vuonna 2023).

Opetusaloilla työssäoloehtoon luetaan kalenteriviikot, joina työaika on ollut vähintään puolet kyseisen opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta tuntimäärästä. Esimerkiksi peruskoulussa ja lukiossa työssäoloehtoa kertyy 8 viikkotunnilla. Opetusalalla, jolla ei ole päätoimisia tuntiopettajia, vaadittava työaika on 8 tuntia viikossa.

Lainsäädännössä opetusalalla tarkoitetaan opetustyötä oppilaitoksessa (kuten peruskoulu, lukio, kansalaisopisto, ammatillinen oppilaitos ja korkeakoulut). Yksityisten konsultointia ja koulutustoimintaa harjoittavien yhtiöiden palveluksessa tehtyä opetus- ja koulutustyötä tai päiväkodissa tapahtuvaa lastentarhanopettajan työtä ei katsota opetustyöksi, joten näillä aloilla työskenteleviltä edellytetään vähintään 18 viikkotyötuntia, jotta työssäoloehtoa kertyy.

Työssäoloehtoon lasketaan myös esim. palkallinen vuosiloma, jos loma-ajan palkka on maksettu vähintään 18 viikkotunnin mukaan (opetusaloilla 8 viikkotunnin mukaan).

2.9.2024 lähtien työssäoloehtoa kertyy työstä maksetun palkan perusteella. Lisätietoa työssäoloehdon euroistamisesta löydät tästä tiedotteesta.

Työssäoloehdon täyttymistä tarkastellaan työttömyyden alkamista edeltävien 28 kuukauden ajalta. Tarkastelujaksoa voidaan työttömyysturvalain tarkoittamasta hyväksyttävästä syystä pidentää enintään 7 vuodella. Pidennystä ei kuitenkaan voida tehdä ajalle, jolloin et ole ollut työttömyyskassan jäsen. Opiskelun ohella tekemäsi työt kartuttavat työssäoloehtoa, mikäli olet liittynyt kassan jäseneksi.

Hyväksyttäviä syitä pidentää 28 kuukauden tarkastelujaksoa työmarkkinoilta poissaolon vuoksi ovat mm. päätoiminen opiskelu, sairausloma, laitoshoito, kuntoutus, asevelvollisuus, siviilipalvelus, vankeusrangaistus, vuorotteluvapaa, apurahakaudet, sekä enintään 3-vuotiaan lapsen hoito.

Tarkastelujaksoa voidaan pidentää työmarkkinoilla olevan kohdalla mm. silloin, kun työskentelyä ei tiettyjen työttömyysturvalaissa olevien rajoituksien vuoksi voida lukea mukaan työssäoloehtoon (esim. aika, jolta on maksettu osasairauspäivärahaa tai alennettua sairausajan palkkaa) tai sellaiselta ajalta, jolloin henkilö on osallistunut TE-toimiston osoittamaan työllistymistä edistävään palveluun.

Työssäoloehdon voimassaolo

Kerran hankittu työssäoloehto on voimassa joko sinua koskevan ansiopäivärahan enimmäismaksuajan (300/400/500 maksupäivää), tai kunnes täytät uudelleen 26 kalenteriviikon työssäoloehdon (2.9.2024 lähtien 12 kk:n työssäoloehdon). Kuitenkin; jos olet poissa työmarkkinoilta yli 6 kuukautta ilman hyväksyttävää syytä, et voi saada ansiopäivärahaa, ennen kuin olet täyttänyt työssäoloehdon uudelleen. Esimerkiksi itsenäistä työnhakua ei työttömyysturvalaissa katsota työmarkkinoilla olemiseksi. Työtön on silloin työmarkkinoilla, kun hän on työttömänä kokoaikatyön hakijana TE-toimistossa.

Jo kertyneen työssäoloehdon menettää myös silloin, jos toimii päätoimisena yrittäjänä yli 18 kuukautta.

Poikkeuksia työssäoloehdon kertymisessä

Jos saat tai olet saanut osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkettä, eikä työssäoloehtosi ole täyttynyt kokonaisuudessaan kyseisen eläkkeen päättymisen jälkeen, määritellään ansiopäivärahan perusteena oleva palkkasi pääsääntöisesti ennen eläkkeen alkamista ansaitsemistasi palkoista.

Edellä kerrottu koskee myös henkilöä, joka on ollut vuorotteluvapaalla tai osittaisella hoitovapaalla tai saanut lain tarkoittamaa osa-aikalisää tai jonka palkkaa on laissa tarkoitetulla tavalla alennettu määräaikaisesti tuotannollisista tai taloudellisista syistä.

Koska päivärahan perustepalkan määrittely tapahtuu aina sellaiselta ajalta, jolloin työssäoloehto on kassan jäsenyysaikana täyttynyt, päivärahan perustepalkka voidaan määritellä osa-aikaeläkkeen tai muun edellä mainitun tilanteen alkamista edeltävältä ajalta vain silloin, jos olet ollut työttömyyskassan jäsen ja täyttänyt työssäoloehdon em. tilanteen alkamishetkellä. Jos olet esimerkiksi liittynyt työttömyyskassan jäseneksi vasta osa-aikaeläkkeen tai muun edellä mainitun tilanteen aikana, mutta olet kuitenkin täyttänyt työssäoloehdon työskentelystä osa-aikaeläkkeellä, palkanmäärittely tapahtuu työskentelystäsi osa-aikaeläkkeen ai­kana.

  • 29.12.2013 asti korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehdystä työstä puolet kerrytti työssäoloehtoa ja puolet pidensi työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa.
  • 30.12.2013-30.12.2016 aikavälillä alkaneet palkkatukityöt kerryttivät työssäoloehtoa sellaisenaan, samojen sääntöjen mukaan, kuin muukin palkkatyö.

Jos palkkatuettu työsuhde on alkanut 1.1.2017 tai sen jälkeen, pääsääntöisesti vain 75 % kyseisestä työstä kerryttää työssäoloehtoa. Siltä osin, kuin kyseistä työsuhdetta ei voida lukea työssäoloehtoon, työ on työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa pidentävää aikaa.

Kuitenkin; jos palkkatuettu työ on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella, työssäoloehtoon luetaan kaikki työssäoloehdon täyttävät kalenteriviikot kyseisen työsuhteen ajalta.

Jos 26 viikon työssäoloehto täyttyy uudelleen esim. osa-aikatyöstä työvoimakoulutuksen tai omaehtoisten opintojen aikana, ansiopäivärahan enimmäismaksuaika alkaa alusta vasta koulutusjakson päätyttyä. Myös päivärahan suuruus määritellään uudelleen vasta koulutusjakson päätyttyä.

Jos 60 vuotta täyttänyt henkilö osallistuu 1.1.2017 alkaen ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella järjestettyyn työllistymistä edistävään palveluun, hänelle kertyy työssäoloehtoa kaikilta palvelun aikaisilta täysiltä kalenteriviikoilta. Työssäoloehtoon luettava aika lasketaan TE-toimiston antaman lausunnon mukaisen palvelun keston perusteella.

Yritystoiminta ja palkansaajan työssäoloehto

Yrittäjänä tai ammatinharjoittajana toimiminen ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa. Myöskään puolison omistamassa yrityksessä työskentely ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa, jos omistat yrityksestä pienenkin osan. Lue lisää kohdasta yrittäjän työttömyysturva.

Työskentely perheyrityksessä ilman omaa omistusosuutta

1.7.2019 voimaan tulleen lain myötä perheen omistamassa yrityksessä työskentelevät henkilöt, jotka eivät henkilökohtaisesti omista osuutta yrityksestä, on katsottu työttömyysturvassa palkansaajiksi. Aiemmin henkilöt katsottiin työttömyysturvassa yrittäjiksi, eikä perheyrityksessä työskentely kerryttänyt palkansaajan työssäoloehtoa.

Yrittäjien perheenjäsenten työskentely perheyrityksessä kerryttää työssäoloehtoa muuten samoilla säännöillä kuin muillakin palkansaajilla, mutta työssäolo- ja jäsenyysedellytys ovat pituudeltaan 52 kalenteriviikkoa.

 

Löysitkö etsimäsi? Anna meille palautetta!