Kenelle vuorottelukorvausta

Vuorottelukorvauksen maksamisen edellytykset

Voit saada vuorotteluvapaan ajalta vuorottelukorvausta, jos

    • työaikasi on vähintään 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta,
    • sinulle on ennen vuorotteluvapaan alkamista kertynyt vähintään 20 vuotta eläkevakuutettua työhistoriaa,
    • olet välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista ollut saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta. Tähän ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 päivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon,
    • olet tehnyt työnantajasi kanssa sopimuksen vuorotteluvapaalle jäämisestä,
    • työnantajasi palkkaa vuorotteluvapaasi ajaksi TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön, joka täyttää vuorotteluvapaalain sijaiselle asettamat edellytykset ja
    • TE-toimisto antaa kassalle vuorotteluvapaatasi koskevan esteettömän lausunnon.

Edellä kerrottujen edellytysten lisäksi vuorotteluvapaalle jäämiselle on laissa asetettu yläikäraja. Ikäraja on sidottu työntekijän eläkelain mukaiseen vanhuuseläkeikään siten, että yläikäraja on vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.

Jos olet ollut aiemmin vuorotteluvapaalla, voit jäädä uudelleen vuorotteluvapaalle vasta, kun olet ollut edellisen vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen töissä vähintään 5 vuotta.

Et voi saada vuorottelukorvausta, jos olet päätoiminen yrittäjä tai toimit osakeyhtiön tai osuuskunnan toimitusjohtajana.

Työhistoriatarkastelu ja työssäoloedellytys

20 vuoden työhistoriatarkastelussa työssäoloajaksi lasketaan myös aika, jonka olet ollut lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla tai varusmies- tai siviilipalveluksessa sekä aika, jolta sinulle on maksettu äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa. 20 vuoden työhistoriasta tällaista työssäoloon rinnastettavaa aikaa voi olla enintään neljännes.

Työhistoriaan lasketaan mukaan:

  • eläkelakien piiriin kuuluva palkkatyö,
  • pakollinen eläkevakuutettu yrittäjä- ja maatalousyrittäjätoiminta,
  • työskentely lähetettynä työntekijänä siltä osin, kuin työskentely on ollut Suomessa vakuutettua, sekä
  • EU/ETA-maassa tai Sveitsissä tehty vakuutettu työ.

Työhistorian laskennassa huomioidaan myös 18–22 -vuotiaana tehty työ.

Työssäoloaikaan lasketaan mukaan sellainen työssäoloaika tai työssäoloon rinnastettava aika, jonka olet ollut vakuutettuna Suomessa, toisessa EU-maassa, ETA-alueella tai Sveitsissä. Sinun tulee kuitenkin kyetä esittämään kassalle työskentelystäsi tai työhön rinnastettavasta ajasta riittävä ja luotettava selvitys, jotta kyseinen aika voidaan ottaa laskennassa huomioon. Muissa, kuin edellä luetelluissa maissa tehtyä työtä ei lueta mukaan vuorotteluvapaan edellytyksenä olevaan työhistoriaan. Työhistoriaedellytyksen täyttymisen tutkiminen kuuluu työttömyyskassan tehtäviin.

13 kuukauden työssäoloedellytyksen täyttymistä tarkasteltaessa voidaan työssäoloon rinnastettavaksi ajaksi lukea vain sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo töistä. Työssäoloedellytyksen täyttymisen tutkiminen kuuluu TE-toimistolle, joka antaa asiasta tarvittavan lausunnon työttömyyskassalle.

Jos työaikasi on järjestetty siten, että olet esim. yhden päivän viikossa osittaisella hoitovapaalla, opintovapaalla tai virkavapaalla, et täytä 13 kuukauden työssäoloedellytystä.

Jos teet osa-aikatyötä, jossa

  • työaikasi on yli 75 % kokoaikaisen työntekijän työajasta ja
  • työsi on toteutettu siten, että työskentelet esim. 4 päivänä viikossa (ma-to),

ne päivät, jotka eivät ole työpäiviäsi (perjantait), eivät myöskään ole lain tarkoittamia palkattomia poissaolopäiviä työstä.

Tiedot omasta työhistoriastasi voit tarkistaa esimerkiksi Eläketurvakeskuksen tai Kuntien eläkevakuutuksen rekisteriotteesta.

Jos olet epävarma, täytätkö 20 vuoden työhistoriaedellytyksen, voit pyytää kassaa laskemaan työhistoriasi. Muiden vuorotteluvapaan edellytysten osalta sinua neuvoo TE-toimisto.