Työttömyysturvaan muutoksia vuonna 2017

Hallitus on antanut eduskunnalle syksyn mittaan esityksiä työttömyysturvan tiukennuksista. Osa lakiesityksistä on tullut vireille jo aiemmin, osa on syntynyt syksyn budjettineuvottelujen yhteydessä hallituksen asettaman Työllisyyspaketti -työryhmän ehdotusten pohjalta ja osaa on työstetty budjettiriihen jälkeen perustetussa kolmikantaisessa työryhmässä. Tätä tiedotetta kirjoitettaessa eduskunta on hyväksynyt osan esitetyistä muutoksista, osan ollessa edelleen vireillä eduskunnassa.

Työttömyysturvaan ja TE-palveluihin kohdistuvien muutosten avulla hallitus pyrkii parantamaan Suomen kilpailukykyä, kohentamaan työllisyyttä ja turvaamaan julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoituksen.

Tässä tiedotteessa käsitellään työttömän näkökulmasta katsoen keskeisimpiä lakimuutoksia ja muutosesityksiä. Tarkemmin vireillä oleviin lakiesityksiin voi tutustua Valtioneuvoston sekä Työ- ja elinkeinoministeriön kotisivuilla.

Eduskunnan hyväksymät työttömyysturvan tiukennukset

1. Enimmäismaksuajan lyhentäminen

Ansiopäivärahaa maksetaan nykyisin enintään 500 päivän ajalta. Ansio-osan maksamista on vähennetty 100 päivällä silloin, kun henkilöllä on alle kolmen vuoden työhistoria ja silloin, kun hän on kieltäytynyt työllistymistä edistävistä palveluista. Näissä tilanteissa 500 päivän laskurin viimeiset 100 tai 200 päivää on maksettu peruspäivärahan suuruisena.

Lakimuutoksen myötä ansiopäivärahaa maksetaan lähtökohtaisesti enintään 400 päivältä. Enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää silloin, kun henkilöllä on enintään kolmen vuoden työhistoria. Enimmäisaika on 500 päivää, jos henkilö on työssäoloehdon täyttäessään täyttänyt 58 vuotta ja työskennellyt vähintään viisi vuotta edellisten 20 vuoden aikana. Aiemmasta poiketen päivärahan 300/400/500 päivän enimmäisajan tultua täyteen työtön siirtyy Kelan työmarkkinatuelle.

Ansiopäivärahaa voidaan edelleen maksaa enimmäisajan täyttymisen jälkeen ns. lisäpäivinä, jos henkilö täyttää lisäpäivien myöntämisen edellytykset.

Enimmäisajan lyhentämistä koskeva muutos ei koske henkilöitä, joiden enimmäisajan maksaminen on alkanut ennen 1.1.2017. Jos ansio-osan maksuaikaa on vähennetty työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisen perusteella, palautuu oikeus ansio-osaan 1.1.2017 lukien.

2. Omavastuuajan pidentäminen

Omavastuuaika asetetaan työttömyyden alkaessa ja silloin, kun ansiopäivärahan edellytyksenä oleva työssäoloehto täyttyy uudelleen ja enimmäismaksuaika alkaa alusta. Omavastuuajalta ei makseta etuutta.

Omavastuuaika on nykyisin viiden päivän mittainen. Lakimuutoksen myötä omavastuuaika pitenee seitsemään päivään. Seitsemän arkipäivän omavastuuaika koskee henkilöitä, joiden omavastuuaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.

3. Korotusosien maksamista koskevat muutokset

20 vuoden työhistorian perusteella maksetaan nykyisin korkeampaa etuutta ensimmäisten 90 etuuspäivän ajalta. Lakimuutoksen myötä tätä korotusosaa ei myönnetä henkilöille, joiden työsuhde päättyy 1.1.2017 jälkeen. Henkilöille, joiden työsuhde on päättynyt ennen 1.1.2017, voidaan maksaa korotettua ansio-osaa pitkän työuran perusteella enintään 30.6.2017 asti.

Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan edelleen korotusosaa.

Korotusosien taso pienenee 1.1.2017 lukien kaikilla korotusosaa saavilla. 1000–3000 euroa ansaitsevalla korotusosa pienenee 23 %.

Hallituksen esittämät työvoimapoliittiset muutokset

Edellä kuvaillut työttömyysturvan uudistukset ovat tulleet vireille jo aiemmin. Kuluvan syksyn aikana hallitus on esittänyt mm. seuraavia muutoksia, jotka saattavat tulla voimaan vuonna 2017:

  • Omaehtoisten opintojen ajalta ei maksettaisi enää kulukorvausta.
  • Laajennettaisiin työkokeilun käyttötarkoitusta vuosiksi 2017–2018 siten, että työkokeilua voisi käyttää työnhakijan soveltuvuuden arvioimiseksi ennen työsopimuksen tekemistä. Jos vapaaehtoinen ja enintään kuukauden kestävä rekrytointikokeilu johtaisi työsuhteeseen, vähennettäisiin kokeiluaika koeajasta. Rekrytointikokeilun ajalta maksettaisiin työttömyysetuutta ilman työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksettavaa korotusta tai kulukorvausta.
  • Muutettaisiin työttömyysturvalakia siten, että työnhakijalla olisi oikeus soviteltuun päivärahaan, jos hän työllistyy päätoimisesti yritystoiminnassa enintään kaksi viikkoa. Aiemmin soviteltua päivärahaa on voitu maksaa vain sivutoimisen yritystoiminnan ajalta.
  • Palkkatuetusta työstä luettaisiin työttömyyspäivärahan työssäoloehtoon 75 % työssäoloehdon muutoin täyttävistä kalenteriviikoista. Aiemmin viikot ovat kerryttäneet työssäoloehtoa sellaisenaan. Jatkossakin työssäoloehto kertyisi täytenä, jos kyse on ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetystä palkkatukityöstä.
  • Tiukennettaisiin työn vastaanottovelvollisuutta mm. poistamalla ammattitaitosuoja, jos henkilön koulutusta ja kokemusta vastaavaa työtä ei ole tarjolla, pidentämällä työstä kieltäytymisestä seuraavaa korvauksetonta määräaikaa (karenssia), sekä edellyttämällä henkilön käyttävän omaa autoaan työmatkoihin työssäkäyntialueen ulkopuolelle, jos henkilö omistaa auton. Oman auton hankkimista ei edellytettäisi.
  • Muutettaisiin työmarkkinatukena maksettava matka-avustus ja muuttokustannusten korvaus yhdeksi tukimuodoksi, liikkuvuusavustukseksi. Liikkuvuusavustusta voitaisiin myöntää työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle, joka vastaanottaa vähintään kaksi kuukautta kestävän, työsuhteessa tehtävän työn, jossa säännöllinen työaika on keskimäärin vähintään 18 tuntia viikossa. Lisäksi edellytettäisiin, että työmatka päivässä on yhteensä yli kolme tuntia tai osa-aikatyössä yli kaksi tuntia. Liikkuvuusavustus olisi peruspäivärahan suuruinen ja sitä maksettaisiin työsuhteen kestosta riippuen enintään kahden kuukauden ajan. Ansiopäivärahan saajille liikkuvuusavustuksen maksaisi työttömyyskassa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saaville Kela.

Lisätietoa