Pääministeri Orpon hallitus on esittänyt muutoksia työttömyysturvaan vuodelle 2026. Esitetyn lakimuutoksen myötä tietyt työttömyysturvan karenssit, eli korvauksettomat määräajat pitenisivät. Lisäksi hallitus esittää uutta yleistukea, joka ensivaiheessa korvaisi Kelan maksaman peruspäivärahan ja työmarkkinatuen. Näiden esitettyjen lakimuutosten lisäksi budjettiriihessä sovittiin työllisyyspaketista, joka sisältää muutoksia työttömyysturvaan.
Karensseihin esitetyt muutokset 1.1.2026 lähtien
Hallitus on esittänyt lakimuutosta, jonka myötä työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvän moitittavan menettelyn seurauksena määrättäviä karensseja pidennettäisiin. Nykyisin näihin asioihin liittyvät seuraamukset on porrastettu, eikä ensimmäisestä virheestä seuraa mitään. Jatkossa ensimmäisestä moitittavasta menettelystä seuraisi 7 kalenteripäivän mittainen karenssi.
Jos työnhakuun tai työvoimapalveluihin liittyvä laiminlyönti toistuisi vuoden sisällä, työnhakijalle asetettaisiin työssäolovelvoite ja hän menettäisi oikeutensa työttömyysetuuteen toistaiseksi. Oikeus työttömyysetuuteen palautuisi 6 viikon työssäolon tai saman kestoisten, tiettyihin työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen jälkeen.
Nykyisin oikeuden työttömyysetuuteen voi menettää toistaiseksi vasta neljännen laiminlyönnin jälkeen ja oikeus työttömyysetuuteen palautuu vasta 12 viikon työssäolon tai palveluun osallistumisen jälkeen
Muutoksen tarkoituksena on korostaa työnhakijan omaa vastuuta hakea aktiivisesti työtä ja osallistua hänelle tarjolla oleviin palveluihin.
Muihin kuin työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyviin karensseihin ei esitetä muutoksia.
Työnhakijan palveluprosessia ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevan hallituksen esityksen (HE 108/2025) löydät täältä.
Yleistuki korvaamaan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 1.5.2026 lähtien
Hallitus on esittänyt uutta yleistukea, jonka tarkoitus on yksinkertaistaa sosiaaliturvaa. Ensimmäisessä vaiheessa yleistuki korvaisi Kelan maksaman peruspäivärahan ja työmarkkinatuen. Myöhemmin yleistukea on määrä laajentaa siten, että se korvaisi asteittain myös muita tukia, sisältäen perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi. Yhteen perusturvaetuuteen on tarkoitus siirtyä vaiheittain, tukien määräytymisperusteita yhdistämällä.
Hallituksen esityksen mukaan yleistukea alettaisiin maksaa 1.5.2026 lähtien työttömälle työnhakijalle, jolla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan tai joka olisi jo saanut enimmäisajan ansiopäivärahaa. Täysimääräinen yleistuki olisi samansuuruinen, kuin nykyinen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, eli noin 800 euroa kuukaudessa.
Yleistuen saaminen kuitenkin edellyttäisi taloudellisen tuen tarvetta, eli yleistuki olisi tarveharkintainen työttömän työnhakijan etuus. Yleistuen saajan työtulot soviteltaisiin, kuten ansiopäivärahan saajan työtulot työttömyysturvalain sovittelua koskevien säännösten mukaisesti.
Yleistukea koskisi myös nykyistä työmarkkinatukea vastaava 21 viikon odotusaika, jos yleistuen hakijalla ei ole peruskoulun tai lukion jälkeistä, tutkintoon johtavaa, ammatillista valmiuksia antavaa koulutusta.
Yleistukea saavaa henkilöä koskisivat pääosin samat etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, työllistymisen edistämiseen liittyvät palvelut ja työttömyysturvalain mukaiset seuraamukset, kuin ansiopäivärahan saajaa.
Yleistukea koskevan hallituksen esityksen (HE 112/2025) löydät täältä.
Budjettiriihen työllisyyspaketissa sovitut muutokset työttömyysturvaan
Hallitus sopi syksyn budjettiriihessä työllisyyspaketista, joka sisältää muutoksia työttömyysturvaan. Muutosten tarkoituksena on panostaa erityisesti nuorten työllistymiseen, sekä helpottaa opiskelua ja yritystoiminnan harjoittamista työttömänä.
Budjettiriihen työllisyyspaketin kirjaukset työttömiin ja työttömyysturvaan liittyen:
Nuorten työllistymisseteli
- Varataan 30 miljoonan euron määräraha nuorten työllistymisseteleihin. Työllistymisseteliä voivat käyttää yritykset, jotka sitoutuvat 18–29-vuotiaiden nuorten työllistämiseen vähintään puolen vuoden ajaksi, painottaen nuoria, joilla ei ole kertynyttä työhistoriaa tai koulutusta tai se on vähäistä.
Työllistymistä edistävien palveluiden vaikuttavuuden lisääminen
- Varmistetaan työllisyysalueille mahdollisuus hyödyntää nykyistä laajemmin tulorekisterin tietoja vaikuttavamman työllisyyden edistämisen mahdollistamiseksi. Tulorekisterin laajempi hyödyntäminen avaa mahdollisuuksia yksilöllisemmän työllisyyspalvelun tuottamiseksi.
- Jatketaan hallitusohjelman mukaisesti työnhakijan palveluprosessin keventämistä.
Osaamisen parantaminen
- Valmistellaan helpotuksia opiskeluun työttömyysturvalla mahdollistamalla yli 25-vuotiaiden osalta nykyistä laajemmin opintoja avoimessa yliopistossa ja avoimessa ammattikorkeakoulussa. Muutos selkeyttäisi työttömien opiskelumahdollisuuksia työttömyysetuuden saamisen edellytyksiin liittyvän byrokratian vähentyessä.
Yrittäjyyteen kannustaminen
- Luodaan työnhakijalle paremmat kannusteet kokoaikaiseen tai osa-aikaiseen yritystoimintaan. Selkeytetään työttömyysturvalakia siten, että yrittäjyyden, sen alkamisen ja mahdollisen päättymisen kokonaisuus on nykyistä yksinkertaisempi.
Lisätietoa aiheesta
Valtioneuvoston tiedote
Budjettiriihen työllisyyspaketti (Pdf)