Ole tarkkana, kun sanot itsesi irti

Tulosta

17.10.2006

Varomaton irtisanoutuminen voi johtaa siihen, ettei työttömyyskorvausta saakaan heti. Karenssi on kolme kuukautta.

Vain pätevä syy oikeuttaa heti työttömyyskorvaukseen

Työntekijän irtisanoutuessa työpaikastaan ilman pätevää syytä ja joutuessa työttömäksi työvoimatoimikunta asettaa hänelle 90 päivän korvauksettoman määräajan eli karenssin työsuhteen päättymisestä lukien. Työntekijällä voi olla omasta mielestään eroamiselle perusteltu syy, joka ei kuitenkaan jälkikäteen vakuuta työvoimaviranomaisia.

Työvoimatoimikunnan sitovan lausunnon vuoksi kassa ei voi maksaa hakijalle päivärahaa, vaikka hakemuspapereiden rivien välistä voi lukea, että jäsen on irtisanoutunut työnantajasta tai työskentelyolosuhteista johtuvista syistä. Miten toimia niin, että karenssilta välttyy?

Mikä on pätevä syy?

Työttömyysturvalain mukaan henkilöllä on pätevä syy erota työstään muun muassa, jos hänellä on työsopimuslain tarkoittama työsuhteen purkuperuste tai työtä ei voida hänen työkykynsä perusteella pitää hänelle sopivana. Henkilöllä voi olla myös muu pätevä syy, esim. se, että perhe muuttaa aviopuolison työn vuoksi toiselle paikkakunnalle työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Oikeuskäytännössä päteviä syitä eivät ole olleet lastenhoitovaikeudet, matkustusvaikeudet, työajan pituus tai vastaavat hankaluudet.

Usein henkilö irtisanoutuu pitkällisen harkinnan jälkeen, mutta kuitenkin impulsiivisesti, seurauksista välittämättä. Pitkäaikaisen epäasiallisen kohtelun seurauksena henkilö on ehkä sairastunut psyykkisesti ja toisinaan myös fyysisesti, eikä jaksa pitää oikeuksistaan kiinni. Tällaisissakin tilanteissa tulisi malttaa ja olla tarkkana.

Tukena hankalassa tilanteessa on uusi työturvallisuuslaki (voimaan 1.1.2003), jonka mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta sekä fyysisestä ja henkisestä terveydestä työssä. Säännöksiä on mm. työn kuormittavuudesta ja häirinnästä. Työnantajalla on velvollisuus käytettävissään olevin keinoin ryhtyä toimenpiteisiin kuormitustekijöiden välttämiseksi ja vähentämiseksi.

Varo huonoa sopimusta

Kun työpaikalla on ”irtisanomiskierros” meneillään, henkilön ei kannata itse irtisanoutua tyhjän päälle, olipa henkinen ilmapiiri kuinka vaikea tahansa.

Varottava on myös, jos työnantaja tarjoaa irtisanomisilmoituksen sijaan sopimusta, jossa irtisanomisperustetta ei ole mainittu tai sellaiseksi kirjataan työntekijän oma pyyntö. Tällöin työntekijän irtisanoutuminen saattaa johtaa 90 päivän karenssin lisäksi työttömyysetuuden määrän vähenemiseen. Karenssin ajalta ei saa ansiopäivärahaa eikä sen ajalta kerry eläkkeeseen oikeuttavaa palkkaa tai etuutta.

Karenssilta voi välttyä, jos työvoimatoimikunnalle voi sopimuksen lisäksi toimittaa kirjallisia dokumentteja, joissa henkilö toisaalta voi osoittaa käyneensä työterveyshuollossa tai lääkärissä työskentelyolosuhteista johtuvista syistä ja toisaalta kiinnittäneensä työnantajan huomiota epäkohtiin.

Kun irtisanomisperuste muuten olisi työnantajasta johtuva (tuotannollinen tai taloudellinen) ja työntekijä itse irtisanoutuu, menettää hän oikeutensa ansiopäivärahan korotettuun ansio-osaan. Korotetun ansio-osan saamiseen vaaditaan 20 vuoden työssäolohistoria ja viiden vuoden kassajäsenyys.

Tämän lisäksi henkilö mahdollisesti saa hyväkseen lyhyemmän irtisanomisajan ja siis vähemmän irtisanomisajan palkkaa kuin hän työnantajalähtöisessä irtisanomisessa saisi. Myös työsuhteen kesto ja työssäolohistoria lyhenevät.

”Kultainen kädenpuristus” siirtää työttömyyskorvausta

Työnantajalta saatu taloudellinen etuus, joka perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen työsuhteen päättymissopimukseen siirtää työttömyysetuuden saamista. Etuutta ei myönnetä ajalta, jolle taloudellinen etuus jaksotetaan. Jaksotus tehdään työsuhteen päättymisestä lukien henkilön viimeisimmästä työsuhteesta saaman palkan perusteella. Taloudellisen etuuden jaksottaminen siis siirtää päivärahan maksun aloittamista.

Tilanne voi muuttua, jos sopimuksessa on mainittu, että vahingonkorvausta on maksettu työsuhteen perusteettoman päättämisen vuoksi. Tällöin korvausta ei jaksoteta, mikäli sopimustaustasta käy ilmi, että korvauksen maksamiseen on perusteltu syy. Sopimuksen tulee siis olla riittävän yksilöity, jotta siitä käy ilmi mitä ja miksi on sovittu ylimääräisestä korvauksesta.

Minkälainen on hyvä erosopimus?

Hyvä työsuhteen päättämistä koskeva sopimus laaditaan kirjallisesti ja sen laatimisessa on mukana ammattiliiton asiamies/lakimies.

Sopimuksessa on mainittu irtisanomisen todellinen peruste, irtisanomisaika, työsuhteen päättymispäivä, yksilöity selvitys vielä pidettävistä vuosilomista, maksettavista palkoista, lomakorvauksista ja lomarahoista sekä mahdollisen vahingonkorvauksen peruste ja määrä. Toki on selvää, että työnantaja ei ole halukas kirjaamaan sopimuksen perustetta, jos se on työnantajalle epäedullinen.

Sopimukseen tulee myös kirjata, että sen voi esittää viranomaisille, mikäli se muutoin laadittaisiin luottamuksellisena.

Etuus työttömyyskassasta

Työttömäksi jäävän jäsenen on ilmoittauduttava heti kokoaikaisen työn hakijaksi työvoimatoimistoon. Työvoimatoimistolle on esitettävä kaikki työsuhteen päättämiseen johtaneet seikat ja dokumentit.

Jos työsuhde ei ole päättynyt tavanomaisesti, asian käsittely voi kestää työvoimatoimikunnassa. Päivärahahakemus on työvoimaviranomaisten käsittelyn viivästymisestä huolimatta tehtävä kassalle kolmen kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta lukien, josta päivärahaa halutaan maksettavaksi.

Hakemukseen on liitettävä sopimus vahingonkorvauksesta tai ellei sopimusta ole, muu vastaava selvitys. Selvityksen puuttuessa kassa jaksottaa taloudellisen etuuden työttömyysturvalain säännösten mukaisesti.

Lisätietoja

Työsopimuslaki (55/2001)
Työttömyysturvalaki (1290/2002)
Työturvallisuuslaki (738/2002)

Työttömyyskassojen yhteisjärjestö
Työsuojeluhallinto
Tasa-arvovaltuutettu
Työterveyslaitos

Eero T. Anttila
johtaja, Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko