9.11.2009
Työttömyyskassan antama kielteinen päätös hämmentää mieltä, kun vilpittömin mielin odottaa ansiopäivärahaa tilille. Tässä esimerkkejä toistuvasti harmittavista tilanteista, jotka voi välttää.
Kokoaikatyötä hakeva työtön työnhakija on oikeutettu työttömyysetuuteen. TE-toimistoon on ilmoittauduttava ensimmäisellä kerralla henkilökohtaisesti. Työnhaku on pidettävä voimassa työvoimaviranomaisten velvoittamalla tavalla.
Päivärahaa ei voida maksaa niiltä päiviltä, jolloin työnhaku ei ole ollut voimassa. Myös työvoimaviranomaisen osoittamiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin on mentävä karenssin uhalla. Tilanteen muutoksista (työtön/työssä/osa-aikatyössä/opiskelija/yrittäjä/jne.) on muistettava ilmoittaa TE-toimistoon.
Vuoden 2010 alusta lukien työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 edellisen kuukauden aikana ollut 34 kalenteriviikkoa työssä, jota on tehty vähintään 18 tuntia viikossa, opetusaloilla vähintään 8 tuntia viikossa.
Jos henkilö on ilman pätevää syytä poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta, on työssäoloehto hankittava uudelleen. Esimerkiksi pitkä virkavapaus, sairaus ilman lääkärintodistusta tai ulkomailla oleskelu puolison työn vuoksi voivat nollata jo hankitun työssäoloehdon.
Työttömyyspäivärahaa on haettava työttömyyskassasta kolmen kuukauden sisällä siitä, kuin sitä halutaan maksettavaksi. Tätä vanhemmalta ajalta hakemus hylätään. Käytännössä ainoa hyväksyttävä syy myöhästyneen hakemuksen käsittelemiseksi on vakava sairaus. Oikeustoimikelpoinen henkilö voi yleensä aina valtuuttaa toisen henkilön toimimaan puolestaan.
Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen siltä ajalta, jona hän työllistyy päätoimisena yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Hänen katsotaan työllistyvän siihen ajankohtaan asti, jolloin yritystoiminta tai oma työ on lopetettu tai todisteellisesti keskeytetty neljän kuukauden ajaksi.
Päätoimiseksi yrittäjäksi katsotaan myös osaomistaja, joka työskentelee johtavassa asemassa - toimitusjohtajana tai hallituksen jäsenenä – osakeyhtiössä, jossa hänellä on vähintään 15 prosentin omistusosuus osakekannasta tai äänivallasta. Pienempikin omistusosuus riittää, jos henkilöllä on yhdessä samassa taloudessa asuvien perheenjäsentensä kanssa vähintään 30 prosentin osuus osakekannasta tai äänivallasta. Myös välillinen omistus toisten yhtiöiden kautta otetaan huomioon. Muita yritysmuotoja tarkastellaan vastaavalla tavalla.
Päätoimiseksi yrittäjäksi katsotaan myös yrittäjän puoliso, joka työskentelee yli kuusi kuukautta yrityksessä, jonka äänivallasta tai osakekannasta kotitaloudella on vähintään 50 prosenttia. Työttömäksi jääneen puolison omistusosuus voi olla nolla ja silti hänet katsotaan yrittäjäksi.
Yrittäjänä tehtyä työtä ei voida lukea palkansaajan työssäoloehtoon. Yrittäjäkassasta palkansaajakassaan siirtyvä voi kuitenkin saada vuonna 2010 enintään 10 viikkoa hyvitystä palkansaajan työssäoloehtoon.
Päätoimiselle opiskelijalle ei voida myöntää päivärahaa. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijan on keskeytettävä todisteellisesti opinnot vähintään vuoden ajaksi, jotta päätoimisen opiskelijan status poistuu. Päivärahaoikeudesta työvoimapoliittisen lausunnon antaa TE-toimisto.
Sivutoimiseksi yliopisto-opiskelu on hyväksytty tilanteissa, joissa opinnot ennen työttömyyttä ovat edenneet työn ohella noin vuoden ajan normaalisti, noin neljä ja puoli opintopistettä kuukaudessa. Tällöin päivärahaa voidaan maksaa.
Henkilöllä on oikeus soviteltuun päivärahaan osa-aikaistamisen johdosta, jos hänen työaikaansa lyhennetään työnantajan aloitteesta irtisanomisaikaa noudattaen. Jotta soviteltua päivärahaa maksetaan, työaika saa olla enintään 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta,
Jos työntekijä tekee itse aloitteen työajan lyhentämisestä, soviteltua päivärahaa ei makseta.
Jos henkilö itse irtisanoutuu työstään ilman pätevää syytä, TE-toimisto määrää hänelle 90 päivän korvauksettoman määräajan, karenssin, työsuhteen päättymisestä lukien. Karenssi asetetaan myös, jos työsuhde päätetään yhteisestä sopimuksesta.
Kun irtisanomisperuste muuten olisi työnantajasta johtuva (tuotannollinen tai taloudellinen) ja työntekijä itse irtisanoutuu, hän menettää mahdollisen oikeutensa työttömyyspäivärahan korotettuun ansio-osaan ja muutosturvan ansio-osaan.
Työnantajan kanssa sovittu taloudellinen etuus (nk. kultainen kädenpuristus) jaksotetaan kassassa viimeisimmästä työsuhteesta saadun palkan perusteella. Vaikka jaksotus ulottuisi pitkällekin ajalle, henkilön on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi 6 kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä, jotta oikeus työttömyysturvaan säilyy.
Jos henkilö työsuhteen päättämisen yhteydessä sopii työnantajan kanssa laissa tai työsopimuksessa sovittua irtisanomisaikaa lyhyemmästä irtisanomisajasta, ei kassa voi maksaa päivärahaa ennen kuin irtisanomisaika on kulunut loppuun. Työttömyysturvalla ei kompensoida työnantajalle kuuluvia velvoitteita.
Työsuhteen purku koeajalla tai työntekijästä johtuvasta syystä johtaa pääsäännön mukaan aina 90 päivän karenssiin. Karenssilta voi välttyä, kun todisteellisesti riitauttaa purkuperusteen. Jos luopuu kanteen ajamisesta tai häviää riita-asian oikeudessa, karenssi asetetaan jälkikäteen ja mahdollisesti liikaa maksetut päivärahat peritään takaisin kassalle.
Lisätietoa saa Työttömyyskassojen yhteisjärjestön TYJ:n kotisivuilta www.tyj.fi sekä työttömyyskassoista.
Eero T. Anttila,
johtaja, Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko