marraskuu 2004/ päivitys 17.10.2006
Sairaalla eli työkyvyttömällä henkilöllä on sosiaaliturvaa koskevien yhteensovitussääntöjen perusteella rajoitettu oikeus työttömyysetuuteen työttömyyskassasta. Tämä helpottaa erityisesti työkyvyttömyyden takia eläkepäätöstä odottavien tilannetta.
Työkyvytön on työttömyysturvalain mukaan henkilö, joka saa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, osasairauspäivärahaa, kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea taikka täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa muuta etuutta. Henkilö voidaan myös määritellä työkyvyttömäksi sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain mukaisesti, vaikka hänelle ei aina myönnetä etuuksia.
Työnhakijalla, joka on saanut enimmäisajan sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ja jonka on edelleen katsottu olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä, on oikeus työttömyysetuuteen, jos hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty.
Työssä olevan työkyvyttömän henkilön sairausajan turva on yleensä järjestetty niin, että työnantaja maksaa työsopimuksen ja työ- tai virkaehtosopimusten perusteella täyttä tai alennettua palkkaa. Myös Kela voi maksaa sairausajalta sairauspäivärahaa. Kelan päivärahasta vähennetään hakijan omavastuuaika eli sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää.
Työttömänä olevan työkyvyttömän henkilön toimeentuloa ei kateta työttömyysturvalla. Hänen on ensisijaisesti haettava sairauspäivärahaa Kelalta. Sairauden pitkittyessä henkilö voi tehdä työkyvyttömyyseläkehakemuksen omaan eläkelaitokseensa, kun Kela on maksanut sairauspäivärahaa 150 päivältä.
Eläkkeen voi saada henkilö, jonka työkyky on alentunut sairauden, vian tai vamman vuoksi 60 prosenttia vähintään vuoden ajaksi. Osatyökyvyttömyyseläkkeen voi saada, jos työkyky on alentunut 40 prosenttia. Eläkettä maksetaan sen kuukauden loppuun, jossa henkilöllä syntyy oikeus vanhuuseläkkeeseen.
Työttömyysetuuteen on oikeus henkilöllä, joka on ilmoittautunut kokoaikatyön hakijaksi työvoimatoimistoon ja joka on työtön ja työkykyinen. Jotta ansiopäivärahaa voidaan maksaa, hakijan tulee täyttää työttömyyskassan jäsenyysehto sekä työssäoloehto jäsenyysaikana.
Työkyvyttömäksi tulleella päivärahan saajalla on oikeus työttömyysetuuteen Kelan omavastuuajalta, ellei hän saa samalta ajalta muuta lakisääteistä korvausta tai työnantajalta sairausajan palkkaa. Lisäedellytyksenä on, että hänelle on maksettu työttömyyskassasta päivärahaa ennen sairastumista.
Työkyvyttömän henkilön on ensi sijassa haettava Kelan sairauspäivärahaa. Kela maksaa päivärahaa enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana päivärahan suorituspäivien lukumäärä nousisi 300 päivään. Kela lähettää ennakkoilmoituksen 300 päivän täyttymisestä.
Mikäli työkyvyttömyys jatkuu, Kelan ilmoituksen kanssa kannattaa asioida oman kotikunnan työvoimatoimistossa ja ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Jos hakijalla on työsuhde voimassa, tulee hänen pyytää työttömyyskassaa varten työnantajalta kirjallinen todistus siitä, ettei sillä ole tarjota hänelle hänen työkykynsä mukaista työtä.
Jos henkilön sairauspäivärahahakemus tai työkyvyttömyyseläkehakemus on lääkärintodistuksesta huolimatta hylätty, kannattaa ilmoittautua työvoimatoimistoon. Hakija on tällöin työttömyysturvalain soveltamisohjeiden nojalla työkykyinen.
Kotikunnan työvoimaviranomainen antaa työttömyyskassalle työvoimapoliittisen lausunnon, jonka perusteella kassa voi maksaa päivärahaa, mikäli työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä tai se on hylätty. Työvoimapoliittisen lausunnon viivästyessäkin päivärahaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kuin sitä halutaan maksettavaksi. Työkyvyttömyyseläkehakemuksen vireillä olo ei estä työttömyysetuuden maksamista.
Ansiopäivärahan saajalta edellytetään työssäoloehdon täyttymistä jäsenyysaikana. Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut 28 kuukauden tarkastelujakson aikana vähintään 43 viikkoa työssä. Päivärahaa 1.1.1997 jälkeen saaneen palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun hän on 24 kuukauden tarkastelujakson aikana ollut 34 kalenteriviikkoa työssä.
Ajanjaksoon kohdistuvasta palkasta vähennetään palkansaajien työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkemaksua vastaava määrä (4,88 prosenttia vuonna 2006). Vähennetystä palkasta muodostetaan laskennallinen kuukausipalkka. Näin saadusta palkkatulosta määrätään päiväraha.
Jos sairaus- ja työkyvyttömyysaikaa osuu 28 tai 24 kuukauden tarkastelujaksolle, työkyvyttömyysaika pidentää jaksoa enintään seitsemän vuotta. Sairauspäivärahaa ei oteta huomioon päivärahan määrittelyssä, vaan sairausaika ”hypätään yli”. Poikkeuksena on tilanne, jossa työnhakija on työsopimuksen ja työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella saanut tarkastelujaksolla työnantajaltaan sairausajan palkkaa täytenä tai alennettuna. Tällöin sairausajan palkka, myös alennettu palkka, otetaan huomioon palkanmäärittelyssä ja se saattaa vaikuttaa päivärahan tasoon alentavasti.
Mikäli henkilö on sairastunut ennen kuin hänelle on maksettu päivärahaa, ei hänelle makseta työttömyyskassasta Kelan omavastuupäiviä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos henkilö esim. irtisanomisajalla jää pitkälle sairauslomalle, hänen päivärahaoikeutensa alkaa aikaisintaan sairausloman päätyttyä. Jos hakija on todettu työkyvyttömäksi, saa hän päivärahaa vasta tultuaan työkykyiseksi tai Kelan 300 päivän täytyttyä.
Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevakin voi joutua lomautetuksi tai kokonaan työttömäksi. Tuolloin hänelle maksetaan ansiopäivärahaa, josta vähennetään osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä. Samoin vähennetään toisesta valtiosta maksettava työkyvyttömyyseläke. Se ei ole maksua estävä etuus kuten Suomesta maksettu täysi työkyvyttömyyseläke.
Vireillä olevan työkyvyttömyyshakemuksen käsittely voi kestää eläkelaitoksessa pitkään. Kassa siis maksaa tuolta ajalta työttömyysetuutta, jos edellytykset täyttyvät. Myönteisen eläkepäätöksen jälkeen kassa perii työkyvyttömyysajalta liikaa maksetun päivärahan suoraan eläkelaitokselta.
Kirjoittaja Eero T. Anttila toimii Erityiskoulutettujen työttömyyskassan Erkon johtajana