Antero Tala, kassanjohtaja
Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa-AYT
Helmikuu 2010

Sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista valmisteltiin pitkään SATA-komitean toimesta ja vuoden 2010 alusta tulee myös yrittäjän työttömyysturvaan merkittäviä muutoksia. Muutoksia tuli sekä työttömyysturvalakiin että julkisista työvoimapalveluista annettuun lakiin.

Työssäoloehto lyhentynyt

Työssäoloehdolla tarkoitetaan sitä vähimmäisaikaa, mikä yrittäjän on kassan jäsenenä ollessaan työskenneltävä yrittäjänä, jotta hänelle syntyisi oikeus ansiopäivärahaan. Yrittäjän työssäoloehto karttuu, kun hän on vakuuttanut itsensä lakisääteisessä eläkevakuutusjärjestelmässä (yleensä YEL) vähintään 8.520 euron vuosityötulosta.

Yrittäjältä vaadittu työssäoloehto oli aiemmin 24 kuukautta. Nyt sitä lyhennettiin puolella vuodella eli jatkossa vaaditaan yrittäjänä työskentelyä vähintään 18 kuukautta. Työssäoloehtoon luetaan vähintään neljä kuukautta kestäneet työskentelyjaksot.

Työssäoloehdon voimassaolosäännökset yhdenmukaistuivat siten, että oikeuden työttömyyspäivärahaan menettää, jos on ilman hyväksyttävää syytä poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta. Todettakoon, että hyväksyttäviä syitä ovat mm. sairaus, opiskelu, asevelvollisuuden suorittaminen yms.

Jälkisuojasäännöksiä selkiytetty

Kun palkansaajakassan työssäoloehdon täyttävä henkilö ryhtyy yrittäjäksi, hänelle syntyy jälkisuojaoikeus, joka kestää yrittäjän työssäoloehdon täyttymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kk yritystoiminnan aloittamisesta. Jos yrittäjä jää työttömäksi jälkisuoja-aikana, hänen päivärahansa lasketaan yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön ansioiden perusteella.
Jälkisuojapäivärahaa voi saada mahdollisesti aiemmin maksettujen palkansaaja-päivärahojen kanssa yhteenlaskettuna enintään 500 päivää.

Jos alkava yrittäjä jää jäseneksi palkansaajakassaan, hänen on erottava sieltä jälkisuoja-ajan umpeuduttua.

Jälkisuoja toimii vastaavalla tavalla myös yrittäjän ryhtyessä palkansaajaksi.
Periaatteena on siis se, että ansioturva säilyy katkottomana, kun vaihtaa aina heti kassaa, jos ryhtyy palkansaajasta yrittäjäksi tai yrittäjästä palkansaajaksi.

Koulutustuki- ja koulutuspäivärahajärjestelmä lakkautetaan

Aiemmin työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksettiin ansiopäivärahan suuruista koulutustukea, joka ei vähentänyt ansiopäivärahan 500 päivän enimmäismäärää. 

Omaehtoisen opiskelun ajalta (esim. kesken jääneiden opintojen täydentäminen) maksettiin puolestaan ansiopäivärahan suuruista koulutuspäivärahaa, joka laskettiin mukaan 500 päivän enimmäismäärään.

Molemmat järjestelmät lakkautettiin 01.01.2010 lähtien.

Uusien säännösten mukaan työvoimaviranomaisen hyväksymään työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistuminen tai omaehtoinen opiskelu katsotaan aktiivitoimenpiteeksi, jonka ajalta on oikeus ansiopäivärahaan korotetulla ansio-osalla. Nämä päivärahat lasketaan mukaan 500 päivän enimmäismäärään. Koulutusajalta maksetaan yleensä myös ylläpitokorvausta.

Päivärahan laskentasäännöt muuttuvat

Ansiopäivärahan ansio-osan laskentakaava muuttui vuoden vaihteessa siten, että uuden säännön mukaan ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja peruspäivärahan erotuksesta 105 (aiemmin 90) kertaa peruspäivärahan suuruiseen kuukausituloon (= 2.691,15 €/kk) saakka ja sen ylimenevältä osalta 20 %.

Myös korotetun ansio-osan laskentasääntö muuttui. Uuden säännön mukaan korotettu ansio-osa on 57,5 % (aiemmin 55 %) päiväpalkan ja peruspäivärahan erotuksesta 105  kertaa peruspäivärahan suuruiseen kuukausituloon saakka ja sen ylimenevältä osalta
35 %  (aiemmin 32,5%).

Korotettua ansio-osaa maksetaan lakimuutoksen jälkeen myös yrittäjille, mutta vain aktiivitoimenpiteiden ajalta.  Enimmillään korotettua ansio-osaa voidaan maksaa 200 päivää 500 päivän enimmäismäärästä. Todettakoon vielä, että korotusosa sisältyy yrittäjäkassoilla kokonaisuudessaan kassan maksuosuuteen nostaen täten kassan omavastuuosuutta entisestään.

Yrittäjän työttömyysedellytyksiä uudistettu

Perussääntö on se, että yrittäjä on työtön, kun TE-toimisto on todennut, että hän on

• kokonaan lopettanut yritystoiminnan
• keskeyttänyt yritystoiminnan vähintään neljän kuukauden ajaksi

Näitä säännöksiä on täsmennetty etenkin perheyritysten osalta ja nykysäännösten
mukaan:

• Jos yrityksessä työskentelee vain yrittäjän perheenjäseniä, voi päivärahaa saada myös sellainen alle 15 % yrityksestä omistava henkilö, jonka työ on loppunut yritystoiminnan pysyväisluonteisen heikkenemisen johdosta ja yritystoiminnasta saatava tulo henkilöä kohti ei ylitä tiettyä raja-arvoa (710 €/kk v. 2010).
• Jos perheenjäsenyrittäjältä, joka itse omistaa alle 15 % yrityksestä, loppuvat työt sen vuoksi, että yritys luopuu jostakin toimialastaan tai ulkoistaa jonkin toimintonsa, voidaan kyseinen perheenjäsenyrittäjä katsoa työttömäksi, vaikka yritys muutoin jatkaakin toimintaansa.